Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2005

Anni Ketola

Fennistiikkaa Kölnin yliopistossa

Suomen kieltä opiskellaan muuallakin kuin Suomessa – peräti 102 yliopistossa eri puolilla maailmaa: Euroopan kaupungeista Prahasta, Napolista ja Pariisista aina Kanadan Torontoon ja Kiinan Pekingiin. Millaista suomen opiskelu on Kölnin yliopistossa?

---

Saksassa suomea opetetaan 15 paikassa. Esimerkiksi Kölnin yliopistossa fennistiikkaa voi opiskella myös pääaineena. Tässä vuonna 1388 perustetussa Saksan suurimmassa yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa ja lähes 60 000 opiskelijaa.

Jo 1950-luvulla yksityisessä Finnland-instituutissa Kölnissä oli mahdollista opiskella suomea. Vuodesta 1967 lähtien suomen kieli on kuulunut Kölnin yliopiston filosofisen tiedekunnan pohjoismaisen filologian laitoksen ja fennistiikan osaston opetustarjontaan. Elokuussa 1999 yliopistoon perustettiin fennistiikan professuuri, jota siitä lähtien on hoitanut Marja Järventausta. Hänen lisäkseen fennistiikkaa opettaa lehtori – tällä hetkellä Mikko Kajander. Opetukseen osallistuvat myös harjoittelijat ja vaihto-opiskelijat Suomesta.

Käytäntöä ja teoriaa

Kölnin yliopiston fennistiikan opinnoissa suomi ja suomalaisuus tulevat tutuiksi useasta eri näkökulmasta. Opetuskielenä ovat sekä suomi että saksa. Liikkeelle lähdetään alkeista, ja tavoitteena on, että valmiit maisterit kykenevät käyttämään suomea kaikissa mahdollisissa eri tilanteissa. Käytännön taitojen lisäksi suomeen perehdytään myös kielitieteellisesti muun muassa opiskelemalla suomen fonetiikkaa ja syntaksia. Näkökulmaa avartaa myös vertailu muiden kielten rakenteisiin. Historiaakaan ei kielen opetuksessa sivuuteta. Johdatus fennougristiikkaan -kurssilla opiskelijat perehtyvät suomen kielen historialliseen taustaan. Opetukseen kuuluvat myös luennot Venäjän suomalais-ugrilaisista kielistä.

Fennistiikan opiskelijat pidetään ajan tasalla suomen kielen nykytilanteesta: Kölnissä opiskellaan myös suomen puhekieltä. Eivätkä tulevien fennistien tiedot suomen kieliopista perustu Setälän kielioppiin, sillä lokakuussa alkaneena talvilukukautena järjestetään kurssi Isosta suomen kieliopista.

Kirjallisuutta ja maantuntemusta

Kieltä ja kulttuuria ei eroteta toisistaan. Kielen lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijoille kattava yleiskäsitys Suomesta ja suomalaisuudesta. Osana opintoja on suomalainen ja suomenruotsalainen kirjallisuus – lastenkirjallisuudesta Kalevalaan. Suomalaiseen kerrontaan tutustutaan myös elokuvia käsittelevällä kurssilla.

Kölniläisillä fennisteillä on erinomaiset mahdollisuudet päästä käsiksi suomalaiseen kirjallisuuteen laitoksen suomalaisessa kirjastossa. Lainattavana on opintokirjallisuutta, suomalaista kaunokirjallisuutta ja Suomeen liittyvää tietokirjallisuutta. Pääosin kirjallisuus on suomenkielistä, mutta kirjastossa on myös ruotsiksi sekä saksaksi käännettyä kaunokirjallisuutta. Kokoelman 8 000 niteen lisäksi lainattavana on suomalaisia elokuvia ja suomalaista musiikkia nuotteina ja äänitteinä.

Vaihto-opiskeluaikanani suomalainen kirjasto oli minulle Internetin lisäksi oiva silta ajankohtaisiin tapahtumiin Suomessa. Viikoittain kävin lainaamassa kirjapinon lisäksi kölniläiseen kotiini Suomen Kuvalehden ja lukemassa Helsingin Sanomia. Mukavan mausteen lainausreissuille antoivat keskustelut kirjastonhoitaja Arja Broelmannin kanssa.

Kirjat ja elokuvat eivät ole kölniläisten fennistiikan opiskelijoiden ainoa ikkuna suomalaisuuteen. Esimerkiksi Suomen maantuntemuksen kurssilla opiskelijat tutustuvat Suomeen monesta eri näkökulmasta, unohtamatta historiaa ja luontoakaan.

Käytännön tietoa suomalaisuudesta tuovat opiskelijat. Muun muassa vappuna ja juhannuksena kokoonnutaan yhdessä muiden pohjoismaisen filologian laitoksen opiskelijoiden kanssa puistoon eväiden kanssa pitämään hauskaa pohjoismaiseen tyyliin. Pikkujouluja vietetään aidossa suomalaisessa hengessä, ja jouluisen tervehdyksen fennisteille tuo – kukapa muukaan – kuin oikea joulupukki!

Sukujuuria ja Suomi-rakkautta

Yhteensä fennistiikan opiskelijoita Marja Järventaustan mukaan on Kölnissä 117, joista 37 on oppiaineen pääaineopiskelijoita. Aktiivisia opiskelijoita sekä pää- että sivuaineopiskelijoista professori arvioi olevan 70–80.

Opiskeluun ovat usein kimmokkeena suomalaiset sukujuuret. Juuret näkyvät opiskelijoiden nimissäkin: Timo, Jaana ja Virpi Elina. Tavallista on, että opiskelijan äiti on suomalainen ja suomen kieltä on käytetty kotona lapsesta lähtien äidin kanssa. Koulunsa nämä opiskelijat ovat käyneet saksaksi, ja vasta yliopisto tarjoaa mahdollisuuden opiskella ja käyttää suomea myös kodin ulkopuolella.

Kaksikielisyyden ajateltiin vielä 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa olevan lapselle oppimista häiritsevä taakka, ja sen vuoksi suomalaiset äidit eivät halunneet puhua lapsilleen Saksassa omaa äidinkieltään suomea. Eräs naisopiskelija kertookin opiskelevansa suomea sen vuoksi, että hän haluaa oppia keskustelemaan Suomessa asuvien isovanhempiensa kanssa; lapsuuden keskustelut mummon kanssa ovat jääneet ”Saisinko mehua” -lausahduksiin.

Osa opiskelijoista on kokonaan suomalaisia. He ovat Suomesta Saksaan muuttaneita eivätkä ole palaamassa. Eletyt vuodet Saksassa ovat opettaneet maahanmuuttajille sujuvan saksan kielen taidon, ja fennistiikan opinnot tarjoavat heille korkeakoulutasoiset tiedot suomen kielestä.

Myös yleinen kiinnostus pohjoismaisiin kulttuureihin ja erityisesti Suomeen innostaa suomen kielen opintoihin. Joku on saattanut alun perin olla ihastunut suomalaiseen musiikkiyhtyeeseen, ja toinen puolestaan on hurmioitunut suomalaisesta luonnosta. Oulun suomen kielen laitoksessa parhaillaan vaihdossa opiskeleva Kristin Kanschur kertoo rakastuneensa Suomeen heti ollessaan maassa ensi kertaa vuonna 2002. ”Kaikki henkilöt olivat hauskoja, mutta en voinut ymmärtää suomea. Niin halusin oppia suomea”, kertoo Kanschur. Kieltä nuori nainen on opiskellut nyt parin vuoden ajan, ja niin puhe kuin kirjoitettu suomi soljuvat varsin hyvin.

Kielen uusi ulottuvuus

Suomen kielen opiskelu sellaisten ihmisten kanssa, joille se onkin vieras kieli, auttoi näkemään, mikä äidinkielessäni on vaikeaa toisille. Tämä on korvaamaton oppi, sillä toivon saavani työskennellä tulevaisuudessa suomea vieraana kielenä opiskelevien parissa.

Kirjoittaja on Oulun yliopiston suomen kielen opiskelija, joka vieraili Kölnissä kesälukukauden 2004.




Kielikello 4/2005
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »