Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2006

Elina Wihuri

Kysyttyä

Urheilumaailman nimistä: Valioliiga vai valioliiga?

Aina ei ole selvää, onko jokin ilmaus yleisnimi vai erisnimi. Urheilumaailmassa puhutaan paljon sellaisista liigoista, tapahtumista ja sarjoista, joiden kirjoitusasuissa on vuoroin iso, vuoroin pieni alkukirjain. Jaottelu erisnimiin ja yleisnimiin ei olekaan yksinkertaista ja ongelmatonta. Selviksi yleisnimiksi käsitetään lajien ja niiden osasuoritusten nimitykset, kuten hiihto, paini, lootusasento ja puolivoltti. Selviä erisnimiä ovat esimerkiksi paikannimeen perustuvat kilpailupaikkojen nimet, kuten Monzan rata.

Urheilun kielessä on kuitenkin myös rajatapauksia, joiden erisnimisyys ei ole itsestään selvää, sillä perusteluja on olemassa sekä yleissanan että erisnimen puolesta. Olisikin hyvä löytää yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan rajatapauksia tulee käsitellä.

Yleisnimiksi, erisnimiksi ja rajatapauksiksi ovat jaoteltavissa muun muassa seuraavat ilmaukset:

Yleisnimiä Erisnimiä Rajatapauksia
mäkiviikko Killerin Eliitti Bundesliiga tai bundesliiga
olympialaiset Vaahteraliiga Kultainen liiga tai kultainen liiga
kuninkuusravit Veikkausliiga Mestarien liiga tai mestarien liiga
jäähalli Elitloppet Mestis tai mestis
stadion Grand Slam Valioliiga tai valioliiga
  Olympiastadion  
  Jäähalli (Helsingissä)  

Rajatapaukset kertovat, ettei kaikkia kielen ilmiöitä voi luokitella joko yleisnimiin tai erisnimiin. Erisnimen käsite ei ole kuitenkaan muuttunut – erisnimen päätehtävä on nimeäminen. Voimme nimetä kohteen ja siten puhua kohteesta. Erisnimi myös yksilöi kohteen, johon nimi viittaa. Erisnimen luonteeseen kuuluu myös pysyvyys: nimi säilyy tietyn rakenteisena ja muotoisena. Lisäksi erisnimi voi olla myös kuvaileva. Esimerkiksi nimi Veikkausliiga kuvaa Suomen jalkapalloilun pääsarjaa ja organisaatiota, joka toimii yhdessä Veikkauksen kanssa.

Ilmauksen mieltämiseen erisnimeksi vaikuttaakin usein asiayhteys: Mestistä voi esimerkiksi käyttää tietyn jääkiekkosarjan erisnimenä, mutta yleisnimeä mestaruussarja on hyvä käyttää puhuttaessa muista mestaruussarjoista. Toisaalta esimerkiksi kokonaisuudessa Englannin valioliiga nimen jälkiosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Siinä valioliiga on selittävän lajia ilmaisevan nimenosan asemassa. Yksinään esiintyessään Valioliiga voidaan käsittää erisnimeksi, koska se mm. viittaa yksiviitteisesti samaan kohteeseen, Englannin valioliigaan.

Ilmaus mestarien liiga voi olla tekstissä kuvailevan käännöksen asemassa vaikkapa lauseessa ”Champions League on suomeksi mestarien liiga”. Erisnimeksi sen voi mieltää itsenäisenä ilmauksena esimerkiksi lauseessa ”Seuraava Mestarien liigan ottelu pelataan ensi viikolla”. Bundesliiga on Saksan jalkapallon pääsarjan nimi ja näin sarjan nimenä ajateltuna erisnimi. Toisaalta Saksassa on useita eri bundesliigoja, eri lajien pääsarjoja, joten ilmaus viittaakin useaan eri kohteeseen. Tällaisessa tapauksessa on periaatteessa mahdollista käyttää kumpaa tahansa muotoa, sillä ilmauksen voi perustella joko erisnimeksi tai yleisnimeksi. Koska ilmaus meillä yleisesti mielletään jalkapallon pääsarjan nimeksi, voidaan se kyseisessä asiayhteydessä kirjoittaa isolla alkukirjaimella.

Cup-sanaa käytettäessä on tehtävä ero suomenkielisen nimen ja suomeen mukauttamatta lainatun nimen välillä. Sana cup on vakiintunut jo suomen yleiskieleen, jolloin se yleiskielen sanana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella cup ja lausutaan [kap] tai vaihtoehtoisesti [kup]. Pienellä cup kirjoitetaan suomalaisten kilpailujen nimien, kuten Tampere-cup ja Veikkausliigan liigacup, lisäksi sellaisissa nimissä, jotka ovat ns. käännösnimiä, esimerkiksi Englannin cup. Jos kyseessä on sitaattilaina eli vieraskielinen nimi, kirjoitetaan Cup isolla alkukirjaimella, esimerkiksi Davis Cup, Stanley Cup ja Sweden Cup.




Kielikello 4/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »