Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2006

Pirjo Mikkonen

Kysyttyä

Vielä venäläisistä nimistä

Kielikellossa 3/2006 esiteltiin kaksi venäläisten nimien opasta. Lukijapalautteen perusteella korjataan ja täsmennetään vielä joitakin kirjoituksiin sisältyneitä yksityiskohtia.

Kiev, Kijev vai Kiova?

Ukrainalaisen kaupungin nimi Kiev esiintyy viestimissä usein juuri tässä muodossa. Kielikellossa  esitellyssä oppaassa Venäjän federaation paikannimiä on liitteenä myös joukko Ukrainan nimiä. Niissä on noudatettu ukrainan kielen translitterointikaavaa, joka on esitelty oppaassa (s. 332). Sen mukaan kyseisen nimen latinaistettu muoto on Kyjiv. Venäjästä translitteroitu kansallisen kaavan mukainen asu on Kijev. Suomenkielisessä tekstissä on kuitenkin suositettu käytettäväksi sovinnaismuotoa Kiova.

Maria vai Marija?

Kielikellossa 3/2006 on myös Venäläisten henkilönnimien oppaan esittely, jossa on maininta, että ”nimi Map pitäisi venäläisenä nimenä kirjoittaa suomalaisessa tekstissä Marija”. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien esimerkiksi passiinsa Maria-muodon saaneiden pitäisi muuttaa nimensä. Sekin on sanottu selvästi Venäläisten henkilönnimien oppaassa. Maria Fjodorovnan nimi on hyvä esimerkki siitä, että hallitsijoiden nimistä käytetään sovinnaisia muotoja. (Sitä paitsi tämä Venäjän keisarinna oli saanut etunimensä tanskalaisena prinsessana.) Kyrillisten kirjainten siirrekirjainnukseen perehtynyt asiantuntija Martti Kahla kirjoittaa nimioppaan johdannossa -loppuisista naisennimistä: ”Jos nimen venäläisyys halutaan ilmaista, j:llinen kirjoitustapa on asiallisempi.” (S. 24.) Mitään uusia vaatimuksia nimien kirjoitustavoista ei ole esitetty.

Ääntämyksestä

Yleistajuisessa artikkelissa ei voida käsitellä kaikkia esimerkiksi ääntämykseen liittyviä yksityiskohtia. Yksi sellainen ilmiö ovat affrikaatat. Juuri niissä kansallinen translitterointi poikkeaa muista meillä esiintyvistä kirjoitustavoista. Jos pidetään affrikaatan määritelmänä sitä, että se on konsonanttiyhtymä, jonka muodostavat klusiili ja samaan tavuun kuuluva homorgaaninen frikatiivi, esimerkiksi ts, tš, voidaan suomen kielen kannalta hyvinkin sanoa, että esimerkiksi affrikaatassa tš on kaksi eri äännettä.

Suomalaista kansallista siirrekirjainnusta ovat kielenhuoltajat tehneet tunnetuksi jo 1880-luvulta lähtien. Nykyistä suomen kielen lautakuntaa vastaava elin on julkaissut sen suosituksia vuodesta 1928. SFS-standardi on vahvistettu viimeksi 1998, ja suomen kielen lautakunta suosittaa sitä edelleen. Mitään muutoksia ei tässä suhteessa ole tapahtunut. Toivottavasti venäläisten nimien oppaiden esittely saakin lukijat tarttumaan itse teoksiin ja tutustumaan niiden avulla kansalliseen translitterointikaavaan.




Kielikello 4/2006
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Venäläiset nimet suomen kielessä (Vapaasti luettavissa)

Venäjän federaation paikannimet (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »