Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2006

Inkaliisa Vihonen

Kirjoja

Kaikilla oikeus lukuelämykseen

Sanaa selkokieli käytetään erikoistuneessa merkityksessä kuvaamaan kielimuotoa, joka on muodoltaan ja sisällöltään yleiskieltä yksinkertaisempaa. Se on suunnattu ihmisille, joille lukeminen tuottaa vaikeuksia. Vammaisryhmien lisäksi käyttäjäkuntaan kuuluvat muun muassa maahanmuuttajat ja dementoituneet vanhukset. Selkokielelle on siis tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää.

Vaikka kansainväliset vertailututkimukset ovat osoittaneet suomalaisnuorten lukutaidon yleistason erittäin hyväksi, on Suomessa myös heikkoja lukijoita. Esimerkiksi kolmannes suomalaisista aikuisista ei osaa lukea niin hyvin, että heidän lukutaitonsa riittäisi tietoyhteiskunnassa menestymiseen. Tälle kolmasosalle tuottaa vaikeuksia muun muassa tekstin tulkinta ja tekstiin perustuvat päättelytehtävät.

Onkin tarpeen tuottaa materiaalia, josta heikosti lukeva saa tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Myös selkokielinen kaunokirjallisuus on tärkeää, sillä kaikilla ihmisillä on oikeus hyviin kertomuksiin.

Heikkoon lukutaitoon liittyy syrjäytymisen uhka, sillä se estää menestymästä työelämässä ja sosiaalisissa tilanteissa. Siksi lukutaidossa ilmeneviin heikkouksiin pitää puuttua ajoissa. Syrjäytymisvaaraa kasvattaa nuorilla esimerkiksi jatkuva tietokonepelien pelaaminen ja lukemisen vieroksuminen. Lukemiseen pitääkin kannustaa.

Tutkimustulokset käyvät ilmi selkokielen tuoreimmasta teoriakirjasta Toisin sanoen – Selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Kirja koostuu 15 asiantuntija-artikkelista. Uusimpien tutkimustulosten lisäksi annetaan myös käytännön neuvoja esimerkiksi verkkotekstien selkokielistämisestä. Samoin käsitellään luettavuuden ja typografian yhteyttä. Uutta on selkokielen periaatteiden soveltaminen puhuttuun kieleen. Alkusysäyksen pohdinnoille ovat antaneet maahanmuuttajat, joille myös puhuttu suomen kieli tuottaa ongelmia.

Selkokielen avulla varmistetaan, että monenlaiset ihmisryhmät saavat tietoa ymmärrettävässä muodossa. Kun omaan elämään voi vaikuttaa paremmin selkokielisen tiedon avulla, vähenee myös ulkopuolisuuden tunne. Selkokielestä voivat oppia myös tiedon sisäpiiriläiset, esimerkiksi viranomaiset. Selkokieli ja -kirjallisuus osoittavat nimittäin, että kaikesta voi viestiä selkeästi.

Toisin sanoen. Selkokielen teoriaa ja käytäntöä
Leealaura Leskelä – Hannu Virtanen (toim.).
Oppimateriaalikeskus Opike, 2006.
ISBN 951-580-413-2


Kielikello 4/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »