Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2006

Minna Pyhälahti

Kieli työssä

Huolimaton kieli antaa kuvan epäpätevistä ihmisistä

Jaakko Lähteenmaa on toimittajien esimies Nelosen uutisissa. Hänen mielestään elävä, hyvä kieli on yleistiedon rinnalla toimittajan tärkein työkalu. Nelosen uutisten aamupalavereissa keskustellaan jatkuvasti kieliasioista, etenkin ymmärrettävistä sananvalinnoista ja juonnoista.

---

Mitä työhösi kuuluu nykyään, ja mitä teit aikaisemmin?

Olen työskennellyt toimittajana 23 vuotta, muun muassa oikeus- ja rikostoimittajana sekä lehtitoimittajana, pääosin iltapäivälehdissä. Toimittajan töistä siirryin neljä vuotta sitten esimiestehtäviin.

Nykyään hallinnolliset työt vievät suuren osan ajasta. Tällä hetkellä haen kahdelle radiokanavalle uutistentekijöitä. Rekrytoin heidät ja vastaan heidän koulutuksestaan. Muutenkin vastaan kaikista Nelosen uutisten koulutusasioista ja käyn toimittajien kanssa kehityskeskustelut. Työni on eräänlaista pitkän linjan ohjausta.

Mikä työnne luonteessa erityisesti vaikuttaa käytettävään kieleen?

Korostaisin välineen merkitystä. Televisio on päälauseitten väline, koska yksi uutinen kestää minuutin ja 40 sekuntia. Uutisessa ei voi olla kahta asiaa. Toistot ovat tärkeitä, koska kuulija ei voi palata tekstissä taaksepäin kuten lukija. Kaiken pitää olla kerralla ymmärrettävää.

Kuva ja kieli muodostavat uutisissa tavallaan yhden kielen, eli ne eivät toimi erikseen. Meidän pitää myös ottaa huomioon, missä tilanteessa uutisiamme katsotaan. Lehteä luetaan usein rauhassa, keskittyneesti, televisio taas on auki taustalla, ja sen katselemista hajottavat monet tekijät. Katsojien keskittymis- ja ymmärtämiskykyä ei saa aliarvioida, mutta ei myöskään yliarvioida.

Huollatte tietoisesti kieltä. Mitä siinä?

Sananvalintojen ja juontojen pitää olla ymmärrettäviä. Ymmärrettävyyden vaatimus ei kuitenkaan saa johtaa köyhään kieleen. Henkilökohtainen missioni on kertoa kaikille toimittajillemme, että suomen kieli on rikas. Tuon itse esiin vähän käytettyjä sanoja, joita toimituksessamme joskus naureskellaan. Esimerkkinä voisi mainita sanan kirsu, jota käytin kymmenisen vuotta sitten. Jotkut väittivät minulle silloin, ettei sellaista sanaa suomen kielessä olekaan.

Nelosen uutisissa kartetaan vieraskielisiä termejä. Toimittajille on annettu pysyväismääräys, jonka mukaan vieraskielisille sanoille pitää etsiä suomenkielinen vastine. Vastinetta etsitään, mutta aina sitä ei löydy.

Arvostamme murteita. Nelosen uutisilla on maakunta-avustajia Turussa, Tampereella, Seinäjoella, Oulussa, Lappeenrannassa, Joensuussa ja Kuusamossa. Olen sanonut avustajille koulutusvaiheessa, että murteen ja paikallisuuden tulee näkyä heidän tekemissään alueuutisissa. Kannustamme siis käyttämään murteita. Haluamme olla läsnä kulttuurissa ja kielessä ja kertoa kielivalinnoillakin, että olemme mukana erilaisissa paikoissa ja tilanteissa.

Miten määrittelisit toimittajan työtä ja omaa työtäsi suhteessa kieleen ja kielenhuoltoon?

Elävä, hyvä kieli on yleistiedon rinnalla toimittajan tärkein työkalu. Toimittajilla on vastuu käyttämästään kielestä. Tätä sanomaa haluan viedä Nelosessa eteenpäin nykyisessä työssäni esimiehenä ja koulutuksen avulla.

Minulla on aika tarkka maine sananvalinta-asioissa. Mielestäni huolimaton kieli antaa ulospäin kuvan epäpätevistä ihmisistä. Nelosessa on käyty muun muassa termeistä kovaakin keskustelua. Viime aikojen esimerkkinä voisi mainita sen pohtimisen, milloin käytetään sanaa surma, milloin taas puhutaan murhasta.

Ajatteletko, että luotte uutta kieleen?

En. Se ei ole uutisten tehtävä. Uusi ilmaus on riski ymmärrettävyydelle. Jätän uutuuksien keksimisen kolumnisteille ja pakinoiden kirjoittajille. Olin lehtipuolella yli kymmenen vuottaja siellä kyllä keksin uusia sanoja ja luovia ilmaisuja.

Tuleeko katsojilta palautetta kielestä?

Erittäin vähän. Ankkureille tulee joskus palautetta muun muassa siitä, jos studiovierasta on uutisissa puhuteltu käyttämällä sanaa . Tämä on kyllä paitsi kieliasia myös käyttäytymisasia.

Lehtitoimittajana ollessani sain kielipalautetta aivan lähipiiristäni: äitini on kustannustoimittaja, ja hän lähetti minulle lehdestä leikkaamiaan juttujani, joihin oli merkinnyt korjaukset punakynällä.

Paras kielipalaute minulle on tullut noin 20 vuotta sitten. Sain silloin Kielitoimiston johtajalta kortin, jossa minua kiitettiin monipuolisesta ja rikkaasta kielenkäytöstä. Olen siitä palautteesta erityisen iloinen ja ylpeä. Toimittaja saa harvoin positiivista kielipalautetta.

Mitä on mielestäsi hyvä kieli?

Täsmällistä ja rikasta. Kielenkäytössä kannattaa kunnioittaa myös vanhaa. En kaipaa mitään muinaiskieltä, mutta esimerkiksi murteita on syytä kunnioittaa.

Uutiset ovat puhuttua kieltä, mutta ne eivät saa olla puhekieltä: tekstiviestikieli ei toimi uutisissa. Uutisten kielen tulee myös olla kieliopillisesti moitteetonta.




Kielikello 4/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »