Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2006

Järjestysluvut

Järjestysluvut eli ordinaaliluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Järjestysluvun tunnuksena on sanan perusmuodossa -s ja taivutusmuodoissa -nte-, -nne- tai -t- ja -nsi- (jossa -i- on monikon tunnus); poikkeuksellisia tässä suhteessa ovat sanat ensimmäinen ja toinen.

kolma|s viide|s
kolmatta viide|ttä
kolma|nne|n viide|nne|n
kolma|nte|na viide|nte|nä
kolma|nsi|ksi viide|nsi|ksi

Peruslukuja yksi ja kaksi vastaavat järjestysluvut ovat siis ensimmäinen ja toinen. Järjestyslukumuotoja yhdes ja kahdes käytetään luvuissa yhdestoista ja kahdestoista, kahdeskymmenes, kahdessadas jne. Yhdyssanan jälkiosanakin ne voivat esiintyä, esimerkiksi kolmaskymmenesyhdes, neljäskymmeneskahdes, mutta tavallisempia ovat muodot kolmaskymmenesensimmäinen, neljäskymmenestoinen. Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista).

Moniosaisissa järjestysluvuissa tunnus toistuu kaikissa luvun osissa. Kuitenkin toista-loppuisissa luvuissa (11–19) järjestysluvun tunnus on vain ensimmäisessä osassa.

viideskymmenesviides
neljännellekymmenennelleviidennelle
viidestoista
kahdeksanneksitoista

Järjestysluvun ilmaiseminen numeroilla

Silloin kun numeroilmauksella tarkoitetaan järjestyslukua, sen täytyy käydä ilmi merkintätavasta. Numero voidaan osoittaa perusmuotoiseksi järjestysluvuksi esimerkiksi merkitsemällä vastaavan peruslukua osoittavan numeron perään piste:

1. (ensimmäinen)
58. (viideskymmeneskahdeksas)
1 534. (tuhannes viidessadaskolmaskymmenesneljäs)
2. luokka
3.-luokkalainen

Toiseksi järjestysluvun tunnus voidaan merkitä numeron perään kaksoispisteellä erotettuna.

2:nen (toinen)
5:s (viides)
11:s (yhdestoista)

Tämä merkintätapa on yksiselitteinen etenkin silloin, kun järjestyslukua seuraa virkkeen loppupiste:

Hän oli kilpailussa 15:s.

Kolmanneksi järjestyslukua ilmaistaan roomalaisilla numeroilla: Kaarle XVI Kustaa (ks. Roomalaiset numerot).

Lakikielessä vallitsee vielä perinteinen lakitekstejä koskeva käytäntö: pykälien ja momenttien järjestysnumeroiden perään ei merkitä järjestystä osoittavaa pistettä, esim. 15 §, 68 a §. Kuitenkin kun lakiin viitataan yleiskielisessä tekstissä, on selvyyssyistä parempi käyttää pisteellistä merkintätapaa: 15. §. Samoin kirjaimen sisältävissä pykälissä on selvempää käyttää esim. seuraavanlaista merkintätapaa: Pykälässä 68 a määrätään, että...

Milloin ja miten sijapääte merkitään järjestyslukuun?

Pienet järjestysluvut on taivutettuina yleensä luontevinta esittää kirjoitettuna sanana:

Joukkue sijoittui kilpailussa kolmanneksi.

Jos järjestysluku esiintyy tekstissä samassa sijassa kuin sitä seuraava substantiivi, lukuun ei tarvitse merkitä päätettä. Numeron jälkeinen piste osoittaa, että kyseessä on järjestysluku.

3. sijalla (kolmannella sijalla)
3. sijaa (kolmatta sijaa)
Hiihtäjä otti uransa 15. arvokisamitalin.
Tästä on huomautettu myös 18. luvun 5. kohdassa.
Nyt ollaan järjestämässä jo pitopalvelun 134. hääjuhlia.

Jos numeroin ilmaistun järjestysluvun tarkoitettu lukutapa ei ilmene seuraavasta sanasta, merkitään numeron jälkeen kaksoispiste, ja sen jälkeen järjestysluvun tunnus ja sitten lauseyhteyden edellyttämä sijapääte (ks. ohjeita merkintätavoista alla):

Olette jonossa 26:ntena (kahdentenakymmenentenäkuudentena).

Hän hiihti kilpailussa 12:nneksi (kahdenneksitoista) parhaan henkilökohtaisen ajan ja nousi yhdeksän sijaa 17:nneksi (seitsemänneksitoista).

Selvyyden vuoksi sijapääte merkitään näkyviin, kun järjestysluvun ja sen sijamuodon määräävän sanan välissä on jokin muu sana.

Seura aloittaa ensi viikolla 12:nnen aikuisille tarkoitetun uimakoulunsa.

Jos kuitenkin kyse on rinnasteisista järjestyslukumääritteistä, joita erottaa pelkkä rinnastuskonjunktio, päätettä ei tarvitse merkitä.

Asiaa käsitellään 5. ja 9. luvussa.
Vrt. Asiaa käsitellään 5:nnessä ja ohimennen myös 9. luvussa (järjestyslukumääritteiden välissä useita sanoja).

Järjestysluvun tunnuksen ja sijapäätteen liittäminen numeroon

1:nen 1:sen 1:stä 1:seen
2:nen 2:sen 2:sta 2:seen
3:s 3:nnen 3:tta 3:nteen
4:s 4:nnen 4:ttä 4:nteen
5:s 5:nnen 5:ttä 5:nteen
6:s 6:nnen 6:tta 6:nteen
7:s 7:nnen 7:ttä 7:nteen
8:s 8:nnen 8:tta 8:nteen
9:s 9:nnen 9:ttä 9:nteen
10:s
kymmenes
10:nnen
kymme-
nennen
10:ttä kymmenettä 10:nteen
kymme-
nenteen
11:s yhdestoista 11:nnen
yhdennen-
toista
11:ttä yhdettä-
toista
11:nteen
yhdenteen-
toista
12:s 12:nnen 12:tta 12:nteen
17:s 17:nnen 17:ttä 17:nteen
21:s 21:nnen
-yhdennen
~ 21:sen
-ensim-
mäisen
21:ttä
-yhdettä
~ 21:stä
-ensim-
mäistä
21:nteen
-yhdenteen
~ 21:seen
-ensim-
mäiseen
100:s
sadas
100: nnen
sadannen
100:tta
sadatta
100:nteen
sadanteen
1 000:s
tuhannes
1 000:nnen
tuhannen
1 000:tta
tuhannetta
1 000:nteen
tuhan-
nenteen

Yhdistelemällä näistä saadaan suurempia lukuja, mm. kymmenestuhannes : kymmenettätuhannetta : kymmenennentuhannennen; sadastuhannes : sadattatuhannetta : sadannentuhannennen jne. (Huom. sadannes ei ole järjestysluku vaan murtoluku, sadasosa.)

Kun järjestysluku taipuu monikossa ja se esitetään tekstissä numeroilla, tunnukseen kuuluu myös monikon -i-:

Nyt ollaan järjestämässä jo seuran 12:nsia (kahdensiatoista) kaikille jäsenille avoimia kisoja.
Nyt ollaan järjestämässä jo seuran 22:sia (kahdensiakymmenensiätoisia) kaikille jäsenille avoimia kisoja.

Koska tällaisissakin tapauksissa numeron ja sijapäätteen merkintätapaa (eli toivottua lukutapaa) täytyy usein kovastikin miettiä, kannattaa ilmaus yrittää muotoilla niin, että päätemerkintöjä ei tarvita. Esimerkiksi Nyt ovat vuorossa jo seuran 12. kisat, jotka ovat kaikille jäsenille avoimet.

Roomalaiset numerot

J ärjestyslukua merkitään joskus myös käyttämällä roomalaisia numeroita. Käytäntöä esiintyy lähinnä hallitsijoiden ja paavien nimissä, kirjojen, ohjelmien tms. osien numeroinnissa sekä kongressien tai muiden tapahtumien nimissä. Roomalainen numero tarkoittaa jo sinänsä järjestyslukua, joten sen jälkeen ei merkitä järjestysluvun pistettä tai tunnusta. Sijapäätekin liitetään suoraan numeroon kaksoispisteen avulla.

Johannes Paavali II
V puiteohjelma
XXVIII olympiakisat
Teos kertoo Kustaa III:sta.
Teos kertoo Kaarle XVI Kustaasta.

Roomalaisen eli latinalaisen järjestelmän merkkejä käytetään juhlallisissa yhteyksissä myös vuosilukujen merkinnässä peruslukuina. Roomalaisessa järjestelmässä on seuraavat merkit (suluissa vastaava arabialainen numero):

I (1)
V (5)
X (10)
L (50)
C (100)
D (500)
M (1 000)

Muut luvut saadaan näistä yhteen- ja vähennyslaskun avulla. Kutakin numeroa kirjoitetaan niin monta kuin luvussa on vastaavia yksiköitä, ja korkeampiarvoinen numero sijoitetaan vasemmalle puolelle. Kuitenkin korkeampiarvoisen numeron vasemmalla puolella esiintyvä I-, X- ja C-merkki vähentää lukua vastaavasti:

IV = 5 - 1
VII = 5 + 1 + 1 = 7
IX = 10 - 1 = 9
XIV = 10 + (5 - 1) = 14
XL = 50 - 10 = 40
LXX = 50 + 10 + 10 = 70
XC = 100 - 10 = 90
CM = 1000 - 100 = 900
MCMXCVIII = 1000 + (1000 - 100) + (100 - 10) + (5 + 1 + 1 + 1) = 1998
MMVI = 2006

Roomalaisia numeroita käytetään joskus myös tarkoittamassa lukusanojen substantiivimuodosteita ykkönen, kakkonen, kolmonen jne. Merkintätapa on vakiintunut mm. eräiden teiden nimiin: Kehä II, Kehä III. Yhdyssanoissa merkintää esiintyy sellaisissa tapauksissa kuin I-olut (’ykkösolut’), III-olut (’kolmosolut’), II-tyypin diabetes (’kakkostyypin’). Ilmauksen lukemistavan näkökulmasta on kuitenkin yleensä selvempää käyttää kirjoitettuja sanoja ykkönen, ykkös-, kakkonen, kakkos- jne. tai järjestyslukuja.

I-luokan ravintola (’ykkösluokan’)
I luokan ravintola (’ensimmäisen luokan’)



Kielikello 2/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »