Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2006

Luetelma

Monissa teksteissä käytetään osana luetelmaa eli allekkain kirjoitettua luetteloa. Erityisen kätevä se on silloin, kun halutaan selventää monikohtaista asiakokonaisuutta, kuten ohjeissa. Luetelmaa tarkoitettaessa puhutaan usein ranskalaisista viivoista. Luetelma ei ole kuitenkaan pikaisesti kirjoitettu kyhäelmä. Muodoltaan viimeistellystä luetelmasta on hyötyä ennen kaikkea lukijalle.

Luetelman jokainen kohta alkaa omalta riviltään. Niitä edeltää johdantolause, johon kohdat liittyvät. Luetelmamerkkinä käytetään yleensä ajatusviivaa eli ranskalaista viivaa, ja se onkin suositeltavin asiateksteissä. Muita merkkejä ovat luetelmapallo, muut graafiset merkit ja numerot. Luetelmamerkin ja tekstin väliin tulee vähintään välilyönti. Havainnollisuuden lisäämiseksi luetelmissa voi käyttää myös erilaisia sisennystapoja.

Samanmuotoisuus

Luetelmaa kirjoittaessaan pitää muistaa, että luetelman kohdat ovat keskenään samanmuotoisia
– lauseenosia
– kokonaisia lauseita tai virkkeitä
– kappaleita.

Samaan luetelmaan ei siis pidä yhdistää sanoja, vajaita lauseita ja kokonaisia virkkeitä tai useiden virkkeiden jaksoja. Luetelman laatijan pitää myös muistaa, että jokainen luetelmakohta liittyy johdanto-osuuteen luontevasti niin, että kohdat ovat keskenään rinnasteiset.

Tämä erittäin laadukas puukylläste
– sopii käsittelemättömälle puulle
– estää kosteuden tunkeutumisen puuhun
– vähentää puun kuivumista ja halkeilua.

Johdantolauseen rakenne ratkaisee

Johdantolauseen rakenne ratkaisee, tarvitaanko sen loppuun kaksoispiste. Jos johdantolause on itsessään täydellinen lause, sen loppuun tulee kaksoispiste. Luetelman osat ovat tällöin johdantolauseeseen liittyviä täsmennyksiä. Usein johdantolauseessa on esimerkiksi sana seuraava(t).

Tietoturvassa on seuraavat vaihtoehdot:
– virusturva
– virusturva ja palomuuri
– virusturva, palomuuri, sisällönsuodatin ja roskapostisuodatin.

Kaksoispiste kirjoitetaan myös silloin, kun johdantolauseessa ei ole lainkaan verbiä. Selvästi otsikonomaisissa yhteyksissä kaksoispisteen voi jättää pois.

Tulppaanien hoito-ohje:
1) Leikkaa varsia veitsellä noin 1 cm.
2) Lisää maljakkoon kylmää vettä noin 5 cm.
3) Laita tulppaanit maljakkoon muovipakkauksessaan.
4) Poista muovi noin puolen tunnin kuluttua.

Jos taas johdantolause on sillä tavoin vajaa, että se vaatii luetelman kohdat pakollisiksi täydennyksikseen, kaksoispistettä ei käytetä. Jos johdantolauseen loppuun tulisi pilkku välittömästi ennen luetelmaa, voi pilkun jättää myös pois.

Tässä selosteessa kerrotaan,
– mitä tabletit ovat
– mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät tabletteja
– miten tabletteja käytetään.

Edellisessä esimerkissä luetelman kohdat alkavat pienellä alkukirjaimella, koska ne eivät ole itsenäisiä virkkeitä, vaan johdantolauseen sivulauseita. Tämän vuoksi myös piste tulee vain viimeisen kohdan loppuun. Seuraavan luetelman kukin kohta alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen, koska jokainen luetelman kohta on täydellinen, itsenäinen virke.

Tuulettimen käyttäjän on tärkeää ottaa huomioon seuraavat asiat:
– Liitosjohdon kunto on tarkistettava säännöllisesti.
– Tuuletinta ei saa upottaa veteen tai muuhun nesteeseen.

Tarvitaanko välimerkkejä?

Luetelman kohtien välissä ei tarvita pilkkua eikä puolipistettä, koska luetelmaviiva tai muu luetelmamerkki on jo välimerkin luonteinen. Toiseksi viimeisen ja viimeisen kohdan väliin ei myöskään tarvita sanaa ja. Jos luetelmassa esitetään vaihtoehtoja, se kannattaa kertoa jo johdantolauseessa sekaannusten välttämiseksi.

Voit ilmoittautua kurssillemme jollakin seuraavista tavoista:
– www-lomakkeella
– sähköpostitse
– puhelimitse.

Usein on havainnollista esittää lueteltavat asiat nimenomaan allekkaisena luetelmana. Jos kuitenkin esimerkiksi tilan säästämiseksi lueteltavat asiat kirjoitetaan samalle riville, kohtien väliin merkitään pilkku ja kahden viimeisen väliin ja-sana tai tai-sana.

Voit ilmoittautua kurssillemme jollakin seuraavista tavoista: www-lomakkeella, sähköpostitse tai puhelimitse.

Tietoturvassa on kolme vaihtoehtoa: 1) virusturva, 2) virusturva ja palomuuri ja 3) virusturva, palomuuri, sisällönsuodatin ja roskapostisuodatin.



Kielikello 2/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »