Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2006

Erisnimiin liittyvät viivat

• Yhdysmerkki -

Rinnasteisten nimien väliin tulee yhdysmerkki. Samoin lempinimiin kuuluva luonnehtiva nimenosa yhdistetään varsinaiseen henkilönnimeen yhdysmerkillä.

Anna-Liisa, Kettunen-Vuori, Parta-Pekko, Nilkku-Maija

Nummi-Pusula, Helsinki-Vantaa, Ruotsi-Suomi, Telia-Sonera

Selittävä perusosa, joka liittyy henkilönnimeen, erotetaan nimestä yhdysmerkillä. Yhdysmerkki tulee myös mm. tuote- ja yritysnimiin sekä yhdistysten ja tapahtumien nimiin erottamaan selittävää osaa varsinaisesta erisnimestä.

Aini-täti, Kalle-isä, Erkki-opettaja, Juhana-herttua

McFeast-hampurilainen, Helsingin Sanomat -lehti, Seitsemän veljestä -teos, Maamme-laulu

Hesburger-ketju, Snow under -esitys, Beats and Styles -yhtye, Elämä lapselle -konsertti

Finlandia-talo (talon nimi on Finlandia, vrt. Järvenpäätalo, jossa myös perusosa talo kuuluu erisnimeen)

Paikannimet, joissa selittävä perusosa liittyy nominatiivimuotoiseen sanaliittoon, kirjoitetaan samoin: Saint Lawrence -joki, Kuria Muria -saaret.

Paikannimet kirjoitetaan kuitenkin – mikäli mahdollista – perinteisen tavan mukaan yhdeksi sanaksi. Esimerkiksi paikannimissä Thamesjoki, Balatonjärvi ja Araratvuori selittävä perusosa liitetään varsinaiseen nimeen ilman yhdysmerkkiä.

Kun yksiosaisiin paikannimiin, kuten Suomi ja Töölö, liitetään määrite, tulee jälkiosan ja määritteen väliin yhdysmerkki.

Isolla-Syötteellä, Vanhassa-Toukolassa, Pienten-Antillien, Isossa-Britanniassa, Itä-Aasiassa, Pohjois-Suomessa, Taka-Töölössä

Varhain laajaan käyttöön levinneet kuntien ja kaupunkien nimet kirjoitetaan kuitenkin vakiintuneesti ilman yhdysmerkkiä, kuten Ruotsinpyhtää, Merikarvia, Merimasku, Orimattila, Uusikaarlepyy, Karjalohja, Ylitornio, Ylikiiminki, Alahärmä, Ylihärmä, Isokyrö, Vähäkyrö, Hämeenkyrö ja Peräseinäjoki.

Jotkin paikannimet muodostuvat useammasta osasta yhdyssanan tavoin, esim. Kaisaniemi (Kaisa+niemi) ja Villasaari (villa+saari). Tällaiseen kaksiosaiseen paikannimeen voi kuulua vielä määrite. Jos määrite ei taivu, se kirjoitetaan yhteen kaksiosaisen paikannimen kanssa ja erotetaan siitä yhdysmerkillä. Taipumattomia määriteosia ovat mm. Ala-, Ali-, Ylä-, Yli-, Etu-, Taka-, Keski- sekä ilmansuuntaa tarkoittavat sanat, esim. Itä- ja Pohjois-.

Keski-Vuosaareen, Ala-Kuittijärvessä, Itä-Götanmaalla, Länsi-Uudellamaalla

Jos määrite taipuu, se kirjoitetaan kaksiosaisesta paikannimestä erilleen ilman yhdysmerkkiä. Taipuvia määriteosia ovat mm. adjektiivit iso, pieni, vanha ja uusi.

Vanhalla Hämeentiellä, Isojen Sundasaarien, Pienessä Villasaaressa

Kun yhdysmerkillisestä erisnimestä johdetaan yleisnimi tai adjektiivi, jää yhdysmerkki pois.

Etelä-Afrikka > eteläafrikkalainen, Uusi-Seelanti > uusiseelantilainen
Pohjois-Savo > pohjoissavolaisuus

Ajatusviiva

Ajatusviivaa käytetään erisnimien välissä, kun halutaan ilmaista rajapaikkoja ja osapuolia (ks. myös ajatusviiva, s. 30).

Hyvinkään–Hangon rata (Hyvinkää–Hanko-rata), Helsingin–Hämeenlinnan moottoritie, Hetan–Pallaksen retkeilyreitti
Maisonin–Dixonin linja
Boylen–Mariotten laki
Haka–HJK

Huom. Lääketieteessä on oma käytäntönsä: vain viimeinen nimi taipuu.

Churg–Straussin oireyhtymä
Charcot–Marie–Toothin tauti



Kielikello 2/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »