Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2006

Sulkeet

Erilaisista sulkeista käytetään tavallisimmin kaarisulkeita ( ). Muita sulkeita ovat hakasulkeet [ ], aaltosulkeet {} ja kulmasulkeet ‹› (joiden korvaajana käytetään usein pienempi kuin- ja suurempi kuin -merkkejä < >). Sulkeita nimitetään myös suluiksi tai sulkumerkeiksi.

Kaarisulkeet ( )

Kaarisulkeita käytetään osoittamassa lisähuomautusta, vaihtoehtoa, täsmennystä tms. Ne kirjoitetaan kiinni tekstiin, jota ne ympäröivät, mutta irti edellä ja jäljessä tulevasta tekstistä.

Jos sulkeissa oleva jakso on virkkeen osa, virkkeen päättävä piste tulee sulkeen jälkeen. Jos taas sulkeissa on kokonainen virke, se alkaa isolla kirjaimella ja sen päättävä piste tulee sulkeiden sisään.

Yhtiön koko vuoden 2005 liikevoitto kasvoi 7,4 miljoonaan euroon (6,5 miljoonaa vuonna 2004).

Yhtiön koko vuoden 2005 liikevoitto kasvoi 7,4 miljoonaan euroon. (Vuonna 2004 voitto oli 6,5 miljoonaa.)

Kaarisulkeilla osoitetaan vaihtoehtoja. Sulkeisiin voidaan kirjoittaa kokonainen sana tai vain sanan osa.

tekninen (teknillinen) ominaisuus

tekni(lli)nen ominaisuus

Asiakirjan kokonaissivumäärä ilmaistaan kaarisulkeissa; ensin mainitaan sivun numero, sitten välilyönnin jälkeen sulkeissa kokonaissivumäärä.

4 (77)

Oikeaa kaarisuljetta käytetään luetteloissa erottelemaan luettelon jäseniä. Kokonaisuus muodostuu kaarisulkeista ja numerosta tai kirjaimesta.

Kaksoispistettä käytetään 1) välimerkkinä, 2) päätteen edellä ja 3) osoittamassa suhdetta. (Ennen luettelon viimeistä kohtaa voi ja-sanan tilalla olla myös pilkku.)

Viitenumeron ja alaindeksin jäljessä kaarisuljetta ei yleensä käytetä.

Hän lienee myös ensimmäisenä käyttänyt sanaa yleiskieli.¹
¹ Sana yleiskieli löytyy kyllä jo – –.

Kaarisulkeita käytetään lähdeviitteiden merkitsemiseen. Viite voi olla keskellä virkettä, mikäli se kohdistuu vain johonkin virkkeen osaan.

Myös fennisti Hankala (1994) pohjaa työnsä toimitustyön oppikirjoihin.

Jos viittaus koskee yhtä kokonaista virkettä, lähdeviite liitetään tämän virkkeen loppuun ennen pistettä.

Tuon ajan teksteille oli ominaista korostaa vapaalla olemista ja työstä irtautumista (Salmi 2000, 214-215).

Jos viite koskee useampaa kuin yhtä virkettä, lähdeviite merkitään omaksi kokonaisuudekseen. Viitteen perään tulee tällöin piste ennen jälkimmäistä suljetta. Yhdenkin virkkeen jälkeen viite tulee omaksi kokonaisuudekseen, jos virke on lainaus, joka loppuu huutomerkkiin, kysymysmerkkiin tai kolmeen pisteeseen.

Toisen maailmasodan jälkeen sanomalehdet joutuivat kilpailemaan lukijoista runsastuneen aikakauslehdistön (mm. Viikkosanomien) kanssa. Uudessa tilanteessa kuvat olivat tärkeä kilpailukeino. (Mervola 1995: 266.)

”Iloitkaa aina Herrassa!” (Fil. 4:1.)

Lähdeviitteet

Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon laadintatavat vaihtelevat eri aloilla. Monissa julkaisuissa annetaankin kirjoittajille erilliset ohjeet, joita on syytä noudattaa yhtenäisyyden vuoksi. Edellä olevissa lähdeviite-esimerkeissä teos ja sivut, joihin viitataan, on erotettu pilkulla tai kaksoispisteellä. Usein käytetään myös pilkkua ja lyhennettä s. (= sivulla, sivuilla): Mervola, s. 266–268. Lähdeluettelot voi laatia esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
[seuraavat esimerkit rinnakkain]

Heikkilä, Elina 2006: Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. SKS, Helsinki.

Heikkilä, Elina, Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. SKS, Helsinki 2006.

Hakasulkeet [ ]

Hakasulkeita käytetään kaarisulkeiden asemesta erikoistapauksissa. Ne kirjoitetaan kiinni tekstiin, jota ne ympäröivät, mutta irti edellä ja jäljessä tulevasta tekstistä.

Kaarisulkeiden sisällä oleva toinen sulkeissa oleva ilmaus merkitään selvyyden vuoksi hakasulkeisiin.

EU teki päätöksen maaliskuussa (mukana oli myös OPEC [öljyntuottajamaiden järjestö]).

Hakasulkeilla lainauksen sisällä osoitetaan lisäystä tai kommenttia, jonka kirjoittaja tekee alkuperäiseen tekstiin:

”Juuri sinä vuonna [1998] taisimme viettää talomme 50-vuotisjuhlaa.”

Sanan ääntöasu kirjoitetaan hakasulkeisiin.

Magyar [madjar]
airedalenterrieri [airedalenterrieri tai ebdeilinterrieri]

Aaltosulkeet { }

Aaltosulkeita käytetään lähinnä matematiikassa, kemian kaavoissa ja tietotekniikassa. Niitä käytetään myös, kun halutaan osoittaa esimerkiksi luettelossa asioiden kuuluvan läheisesti yhteen. Aaltosulkeet kirjoitetaan kiinni tekstiin, jota ne ympäröivät, mutta irti edellä ja jäljessä tulevasta tekstistä.


kaarisulkeet
hakasulkeet
aaltosulkeet

Kulmasulkeet ‹›

Kulmasulkeita käytetään matemaattisissa erikoismerkinnöissä. Merkin molemmin puolin on välilyönti. Oikeat kulmasulkeet ovat näissäkin harvinaisia; yleensä käytetään korvikemerkintöjä. Arkikielessä kulmasulkeiksi kutsutaankin usein pienempi kuin -merkkiä < ja suurempi kuin -merkkiä >.

muuttujan y odotusarvo on y

• Pienempi kuin- ja suurempi kuin -merkit < > (kulmasulkeet)

Pienemmyys- ja suuremmuusmerkkejä käytetään mm. matemaattisissa merkinnöissä. Merkin molemmin puolin on välilyönti.

a > b [a on suurempi kuin b]

x < 50 [x on pienempi kuin 50]

Pienemmyys- ja suuremmuusmerkkejä voidaan käyttää myös esimerkiksi kielitieteellisissä teksteissä osoittamassa sanan lainautumista, johtosuhdetta, merkityksen kehitystä tms. Sillä voidaan osoittaa myös suositeltavampaa ilmaisutapaa.

taifuuni < kiinan tai-fei

kesäinen < kesä

”kävelyn ja pyöräilyn suoritteet ovat laskeneet” > kävely ja pyöräily ovat vähentyneet

Näitä merkkejä käytetään varsinkin tietotekniikassa koodikielissä sulkeiden tapaan rajoittimina, jotka osoittavat jonkin ilmauksen alun ja lopun. Tällöin ei käytetä välilyöntejä.

<h1 align= center>Sulkeet</h1>
Elli Eläväinen <elli.elavainen@yritys.fi>



Kielikello 2/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »