Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2006

Kaksoispiste :

Kaksoispiste osoittaa, että sen jäljessä tuleva tekstin osa täydentää tai perustelee edellä olevaa. Kaksoispistettä käytetään suoran lainauksen ja sitä edeltävän johdantolauseen välissä. (Lainauksesta ks. tarkemmin s. 16.)

Tolstoin romaani Anna Karenina alkaa: ”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.”

Kaksoispistettä käytetään täsmennettävän ja täsmentävän ilmauksen välissä. Usein täsmennys on luettelo.

Heitä yhdisti yksi asia: rakkaus kirjallisuuteen.
Kirjoista tunnetaan erityisesti kolme: Sota ja rauha, Anna Karenina ja Ylösnousemus.

Luettelo voidaan kirjoittaa myös allekkain ns. luetelmaksi (luetelmasta ks. myös s. 35).

Kirjoita vähintään kahdesta seuraavista teoksista:
1) Sota ja rauha
2) Anna Karenina
3) Ylösnousemus

Kaksoispistettä ei käytetä kaikkien luettelojen edellä. Kaksoispistettä käytetään vain silloin, jos johdantolause sisältää täsmennettävän ilmauksen (kuten edellä olevissa esimerkeissä). Jos taas johdantolauseessa ei ole täsmennettävää ilmausta, kaksoispistettä ei käytetä. Tällöin johdantolause jäisi vajaaksi ilman luetteloa.

Tolstoin tunnetuimpia teoksia ovat Sota ja rauha, Anna Karenina ja Ylösnousemus.

EI: ”Tolstoin tunnetuimpia teoksia ovat: Sota ja rauha, Anna Karenina, Ylösnousemus.”

Eri teokset – romaanit, näytelmät, esseet – täydentävät toisiaan.

On huomattava, että kaksoispistettä käytetään vain silloin, kun virke loppuu täsmentävään ilmaukseen, esimerkiksi luetteloon, kuten edellisissä esimerkeissä. Ei siis esimerkiksi näin: ”Eri teokset: romaanit, näytelmät, esseet, täydentävät toisiaan.”

Kaksoispiste voi erottaa myös saman virkkeen kokonaisia lauseita. Tällöin jälkimmäinen lause perustelee tai selittää edellistä tai sisältää seurauksen tai johtopäätöksen.

Lähtijöitä yhdisti yksi asia: he kaikki halusivat nähdä kuuluisan kirjailijan kodin.

Jos kaksoispisteen jälkeen seuraa vain yksi lause tai virke, se aloitetaan pienellä alkukirjaimella, kuten edellisessä esimerkissä. Jos taas jäljessä on kaksi tai useampia virkkeitä, jotka kuuluvat kaksoispisteen osoittamaan kokonaisuuteen, ne kaikki aloitetaan isolla kirjaimella.

Ennen matkaa on muistettava monta asiaa: Viisumianomus pitää toimittaa matkatoimistoon hyvissä ajoin. Passissa on oltava ainakin kaksi tyhjää sivua. Myös vakuutusasiakirjasta vaaditaan kopio.

Kaksoispiste lyhenteiden ja tunnusten taivutuksessa

Kaksoispistettä käytetään taivutettaessa lyhenteitä (mm. mittayksiköitä) ja tunnuksia sekä numeroita (numeroiden taivutuksesta ks. s. 51). Lyhenteitä taivutettaessa kaksoispisteen jälkeen merkitään sijapääte (esim. genetiivin pääte n) ja tarvittaessa monikon tunnus i. Jos taivutusmuodossa on pitkä vokaali, se merkitään kokonaan näkyviin.

%:n (prosentin)
EU:ssa (Euroopan unionissa)
km:einä (kilometreinä)
°:seen (asteeseen)
%:iin (prosenttiin)

Jos lyhenteen perusmuodossa on loppupiste, se jää pois päätettä erottavan kaksoispisteen edeltä.

Asiaa käsiteltiin jo v. 2006, ja siitä on maininta v:n 2007 toimintasuunnitelmassa.

Isokirjainlyhenteet voi lukea kirjaimittain tai lyhentämättöminä sanoina, ja siksi lyhenteeseen voi valita jommankumman lukutavan mukaisen päätteen.

EU:hun (ee-uuhun)
EU:iin (Euroopan unioniin)

Milloin pääte merkitään?

Lyhenteeseen tai tunnukseen ei tarvitse merkitä taivutuspäätettä, jos taivutus ilmenee seuraavasta (joskus myös edellisestä), samoin taipuvasta sanasta.

Muistio luovutettiin vt. kansliapäällikölle (lue: virkaa tekevälle)

Opas kertoo hotelleista, ravintoloista yms. (lue: ynnä muista sellaisista).

Lyhenteeseen tai tunnukseen merkitään taivutuspääte, kun lauseyhteys vaatii taivuttamista.

Osuus kasvoi 37 %:sta 42 %:iin.
Tilausten määrä rajoitettiin 15 kpl:seen.
Vauhti nousi 140 km:iin/t.
10 kg:n painoinen

Jos lyhenne tai tunnus näyttää päätteellisenä vaikeatulkintaiselta, sana kannattaa kirjoittaa kokonaan tai muuttaa lauserakennetta sellaiseksi, ettei lyhennettä tarvitse taivuttaa.

Tuntinopeus kasvoi 140 km:iin.
Tuntinopeus kasvoi 140 kilometriin.
Nopeus kasvoi, kunnes se oli 140 km/t.

Kaksoispistettä e käytetä taivutettaessa kirjainsanoja eikä lyhenteitä, joiden perusmuodossa on mukana lyhennetyn sanan loppuvokaali.

Etaan (luetaan ”etaan”)
nrossa (luetaan ”numerossa

Johdinaineksen liittäminen lyhenteeseen tai tunnukseen

Johdinaines liitetään lyhenteeseen samalla tavoin kuin taivutuspääte, esimerkiksi adjektiivijohdin
-lainen.

SAK:lainen (äs-aa-koolainen)
alv:llinen (arvonlisäverollinen)

Sen sijaan yhdyssanan osa liitetään lyhenteeseen yhdysmerkin avulla (yhdysmerkistä ks. s. 22).

EU-myönteinen

Kaksoispiste eräissä merkinnöissä

Kaksoispistettä käytetään osoittamassa sarjan tms. osanumeroa. Tällöin se kirjoitetaan kiinni ympäröiviin numeroihin.

Matt. 3:15 (Raamatussa Matteuksen evankeliumin 3. luvun 15. jae)

KM 2005:18 (komiteanmietintö)

RL 40:5 (rikoslain 40. luvun 5. pykälä)

Kaksoispisteellä voidaan erottaa tekijä ja teos toisistaan esimerkiksi lähdeluetteloissa.

Tolstoi, Leo: Anna Karenina.

Kaksoispiste numeroilmauksissa

Kaksoispistettä käytetään numeroilmauksissa paitsi taivutuksen osoittamiseen myös mm. jakomerkkinä sekä osoittamassa lukujen välistä suhdetta. Ks. sivu 51.


Kielikello 2/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »