Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2006

Puolipiste ;

Puolipiste ei päätä virkettä, vaan sitä käytetään erottamaan kahta virkkeen veroista ilmausta (yleensä lausetta), jotka kuuluvat läheisesti yhteen. Puolipisteen voi korvata pisteelläkin – tai pilkulla: vanhan ohjeen mukaan puolipistettä käytetään, kun piste on liikaa ja pilkku liian vähän.

Edestakaisiin junamatkoihin menee noin kahdeksan päivää; perillä vietämme kymmenen päivää.

Tulos oli tänä vuonna hyvä; liian suureen itsevarmuuteen ei silti ole syytä.

Rakastunut heijastelee ihanteitaan toiseen; ennen rakastumista hän havaitsee niitä toisessa.
(Markku Envall)

Puolipistettä käytetään myös ryhmittelemään luettelon kohtia niin, että puolipisteellä erotetut osat muodostavat keskenään yhteen kuuluvan jakson. Puolipiste on havainnollinen myös ryhmiteltäessä hakusanojen eri merkitysryhmiä sana- ja tietosanakirjoissa. Tavallisessa juoksevassa tekstissä ryhmittelyyn käytetään kuitenkin yleensä pilkkua. Puolipiste on tarpeen vain silloin, kun se todella selventää lueteltavien asiakokonaisuuksien rajoja. (Ks. myös luetelma, s. 35.)

Ohjelmaa oli runsaasti: kiertoajelu kaupungin keskustassa; retkiä taide- ja kotimuseoihin; piknik omenatarhassa.

Läsnä: Makkonen, Matti; Laakso, Maija-Liisa; Lahtinen-Virtanen, Anna; Virtanen, Kalevi

baletti näyttämöllä musiikin säestyksellä esitettävä taidetanssi; sitä varten sävelletty musiikki; sitä esittävä tanssijaryhmä

Puolipiste on melko harvinainen välimerkki, jota käyttämällä tekstistä kuitenkin saa vaihtelevaa ja sävykästä. Sen tiheä käyttö voi silti olla häiritsevää, kuten muutkin maneerit.

Puolipisteen ja kaksoispisteen käyttötavat menevät helposti sekaisin. Erityisesti kannattaa muistaa, että luettelon, selityksen, täsmennyksen tms. edellä ei käytetä puolipistettä vaan kaksoispistettä!

Hän hallitsi kirjallisuuden eri lajit: romaanin, novellin, esseen....

(EI: ”Hän hallitsi kirjallisuuden eri lajit; romaanin, novellin, esseen...”)



Kielikello 2/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »