Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/1994

Terho Itkonen

Legio ja dalai-lama: pari täsmennystä

Viime Kielikellossa (4/1993) olleeseen kirjoitukseeni ”Armeenian invaliidit” (ks. Lue myös) oli pujahtanut pieni virhe. Tulin maininneeksi sanan leegio sellaisten sanojen joukossa, joiden pitkä vokaali periytyy klassisista kielistä – tässä tapauksessa latinasta – ja on siksi suomessakin kannatettava. Tällä kertaa latina on kuitenkin lyhyen vokaalin kannalla: ääntämys [legī̄].

Juuri legio on suomessa ollut vanhastaan yleinen kirjoitusasu; se on hakusanana vielä Nykysuomen sanakirjassa 1954. Nykysuomen sivistyssanakirjaan ilmaantui 1973 sitten leegio. Kannanmuutos näyttää perustuneen suomessakin tavalliseksi käyneeseen ruotsin ääntämykseen, joka on samaa tyyppiä kuin ”boonus”, ”meedia” tai ”raadium”. Kun näin on, tuntuu harkitsemisen arvoiselta sellainen ajatus, että päinvastoin juuri legio-asua ruvettaisiin uudestaan suosimaan kirjoituksessa ja sitä mukaa ääntämyksessä.

Toinenkin kirjoitukseni kohta ansaitsee jälkihuomautuksen. Suositin kirjoitustapaa Dalai-lama ja sen mukaistaääntämystä englantilaismallisen ”Dalai Laman” sijaan, samoin kuin eräässä kirjoitelmassani jo Virittäjässä 1988 (”Dalai-lama, Tuomas-piispa ja Birger-jaarli”). Jo tuossa kirjoituksessani olin maininnut, ettei ”dalai” oikeastaan ole erisnimi vaan yleisnimi, joka tiibetissä merkitsee ’(tiedon) valtamerta’. Dalai-lama ei siis rakenteeltaan vastaa niinkään Tuomas-piispaa kuin vaikkapa arkkipiispaa. Arkkipiispanahan on kulloinkin eri henkilö aivan kuten tuona Tiibetin johtomiehenäkin.

”Dalai-laman” yhdyssanaisuus on suomen kannalta melko selvä asia. Hiukan helppohintaisesti päädyin tuon yhdyssanan alkuossaan kuitenkin ehdottamaan isoa kirjainta, tein siis myönnytyksen sellaisille isokirjaimisuutta viljelevien kielten kirjoitustavoille kuin saksan ”Dalai-Lama” ja englannin ”Dalai Lama”. Minulta oli jäänyt huomaamatta, että muun muassa sellaisessa oikeinkirjoitusnormeiltaan tarkassa kielessä kuin ranskassa tämä nimitys käsitetään yleisnimeksi ja kirjoitetaan yhdeksi sanaksi pienikirjaimisena:dalaïï-lama. Tätä normia olen sittemmin havainnut noudatettavan ranskassa lehtikieltä myöten.

Samantapainen ratkaisu on tehty lähempänäkin. Siten Õigekeelsussõnaraamatun mukainen viron kirjoitustapa on dalai-laama. Ja kuten jo 1988 totesin, vastaavaan ratkaisuun ovat meillä päätyneet sellaiset kielikulttuurin kannalta merkittävät teokset kuin vanha Tietosanakirja 1910 (dalai-lama) ja Nykysuomen sanakirja 1954 (yhdysmerkittä dalailama hakusanan lama kohdalla).

Asia voi tuntua vähäpätöiseltä silloin kun käsitykset isosta ja pienestä allkukirjaimesta, yhdyssanoista ja sanaliitoista ovat suomessa alkaneet järkkyä tunnettuun ”Abba Mauste Silli” -tyyliin yhä laajemmalti. Jatkuvasti on kuitenkin kirjoittajia, jotka tietotekstejä varten kaipaavat perusteltuja suomen käytänteisiin pohjautuvia neuvoja tällaisiin erikoistapauksiin. Sellaiseksi neuvoksi sopii lopulta kai parhaiten dalai-lama, sanan hahmoa selventämässä siis yhdysmerkki kuten usein muulloinkin vieraskielisten yhdysosien kupeessa. Pieni alkukirjain on paikallaan tässä sanassa yhtä hyvin kuin kotoisissa arkkipiispassa tai tasavallan presidentissä, jota kyllä sitäkin näkyy joskus koristeltavan ”Tasavallan Presidentiksi”.




Kielikello 1/1994
Alkuun

Jaa

Lue myös:

”Armeenian invaliidit”. Pitkä vai lyhyt vokaali vierassanoissa? (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »