Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2006

Pekka Rahko

Lukijoilta

Lintuharrastus ei ole pelkkää bongausta

”Bongaa pingviini”, kehotti taannoin jäätelömainos, ja lintuharrastajat saattoivat todeta mainoksen kerrankin kohtelevan bongata-verbiä oikein. Sana bongaus on levinnyt lintuharrastajien piireistä yleiskieleen tarkoittamaan havainnointia tai havaitsemista yleensä (esimerkiksi julkkiksia bongataan), mutta lintuharrastajien slangissa bongaus on kuitenkin yhä käytössä alkuperäisessä merkityksessään: bongatessa mennään katsomaan muiden löytämää lintua, jonka jo tiedetään olevan paikalla. Jos siis koiraa ulkoiluttava lintuharrastaja näkee jalohaikaran ja soittaa siitä naapurilleen, paikalle kiirehtivä naapuri bongaa linnun. Alkuperäinen havaitsija taas on tehnyt spontaanin havainnon. Ja jäätelöpingviiniä lähdetään nimenomaan bongaamaan, sillä sen sijaintihan on tavallisesti tiedossa.

Bongaus-sanan taustalla lintuharrastuksessa on pinna eli piste, ja tämän kantasanana on ruotsin poäng. Muiden löytämiä lintuja katsomaan matkustavien bongareiden harrastuksessa oleellinen osa on nimittäin laskea, montako lajia bongari on havainnut Suomessa (tai kotikunnassaan tai maailmassa jne.). Jokaisesta havaitusta lajista saa yhden pinnan, olipa kyseessä tuiki tavallinen siivekäs tai ensimmäistä kertaa Suomeen harhautunut suurharvinaisuus. Bongaaminen sanana ei kuitenkaan ole laajentunut käsittämään pinnojen keräämistä ja laskemista yleensä.

Bongaamisen ja bongaus-sanan historiaa muisteltiin lintuharrastajien sähköpostilistalla hiljattain, ja bongaamisen yleistyminen niin sanana kuin ilmiönäkin ajoittunee 1960-luvulle. Bongari on esiintynyt aikakauslehden artikkelissa jo 1970-luvun loppupuoliskolla, mutta yleiskieleen bongaaminen vakiintui vasta 1990-luvulla.




Kielikello 3/2006
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kaikki eivät ole bongareita (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »