Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2006

Elina Wihuri

Kiina-ilmiö: Peking vai Beijing? Juan vai yuan?

Beijing tunnistetaan jo meilläkin Kiinan pääkaupungin nimeksi Pekingin rinnalla. Entä maan valuutan nimi? Tiedotusvälineissä siitä on käytetty kahta eri muotoa: juan ja yuan. Kotimaisessa standardissa valuutan nimenä on sovinnaismuoto juan, joka on suomalaisissa yhteyksissä mahdollinen. Korrekti on kuitenkin myös pinyiniin perustuva yuan.

---

Pinyin on järjestelmä, jolla kiinalainen kirjoitus muutetaan länsimaiseksi. Se on vakiintunut kiinalaisten nimien kansainväliseksi latinaistamisjärjestelmäksi; päätös pinyinin hyväksymisestä tähän tarkoitukseen tehtiin YK:n paikannimien normaalistamiskonferenssissa vuonna 1977. Itse Kiinassa järjestelmä on hyväksytty jo vuonna 1958. Myös Suomen kielen lautakunta on ottanut kantaa kiinalaisiin nimiin ja suosittanut (12.2.1979) pinyin-järjestelmän käyttämistä suomenkielisissä teksteissä. Historiallisista nimistä ja tutuimmista paikannimistä voidaan kuitenkin käyttää vanhoja vakiintuneita sovinnaisnimiä (esim. Peking).

Kirjoitusjärjestelmä yhdistää

Kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän uskotaan olevan jopa noin 6 000 vuotta vanha. Vanhimmat säilyneet merkit ovat 1400-luvulta eKr. Merkkejä on kymmeniätuhansia, ja alkeellinenkin lukutaito vaatii noin 1500–2 000 merkin hallintaa. Hyvä lukutaito edellyttää jo 3 000 merkin hallintaa. Varsinaisia standardimerkkejä on 2 200. Kirjainmerkkijärjestelmä yhdistää satoja eri murteita puhuvia kiinalaisia, sillä kaikkien kiinalaisten kirjoitettu kieli on sama. Käytössä on myös standardiyleiskieli, joka on ainoa virallinen puhekieli kaikissa oppilaitoksissa. Pinyinin ansiosta yleiskielen asema vakiintui jo 1950-luvulla Euroopan kokoisessa Kiinassa.

Oikea ääntäminen on tärkeää kiinan kielessä, sillä tavun voi ääntää yleiskielessä neljällä–viidellä eri toonilla eli sävelkorolla, ja tavun sävelkorko vaikuttaa tavun merkitykseen. Tavallisesti sävelkorko voi olla tasainen, nouseva, laskeva-nouseva tai laskeva. Esimerkiksi tasaisesti äännetty nī tarkoittaa ’tyttöä’, nouseva ’villakangasta’, laskeva ja nouseva ’sinua’ ja laskeva nì ’kyllästymistä’. Erilaiset toonit ovat suomalaisellekin tuttuja, sillä käytämme nousevia ja laskevia sävelkorkoja myös omassa kielessämme – tosin suomen kielessä sävelkorko ei muuta sanan merkitystä.

Konsonantit

Pinyinin avulla länsimaistettujen sanojen konsonanttien ääntämisessä perussääntö on, että monet alkukonsonantit ääntyvät lähes samoin kuin englannissa. Osa konsonanteista on aspiroitunut, eli niitä äännettäessä kuuluu h:n kaltainen loppuhenkäys. Konsonantit f, l, m ja n ääntyvät samoin kuin suomessa.

Konsonanttien ääntämisohjeita

b [p] Beijing [peidsing]
d [t] Da [ta]
g [k] Guo [kuo]
p, t ja k Konsonantit p, t ja k ääntyvät samoin kuin englannin kielessä (konsonantin lopussa on h:mainen loppuhenkäys).
p [p] Pei [pei]
t [t] Tai [tai]
k [k] Kong [kung]
z [ts] Zemin [tsemin]
zh [tš] Zhang [tšang]
c [ts] Äännettäessä kuuluu loppuhenkäys, Ceng [tseng], siis aspiroitunut ts.
ch [tš] Äännettäessä kuuluu loppuhenkäys Chong [tšung].
s [s] Äännettäessä kieli on etuhampaiden takana, Sun [sun].
x [s] Konsonantti x ääntyy liudentuneena, äännettäessä kielen selkä on lähellä kitalakea, Xianggang [siangkang].
sh [š] Shanghai [šanghai]
h [h] Konsonantti h ääntyy vahvasti aspiroituneena aivan kuin saksan ach-äänne, Huangshi [huangši].
j [ds] Konsonantti j ääntyy liudentuneena ja vokaali a ä:mäisenä, Jiangxi [dsiangsi].
q [ts] Konsonantti q ääntyy liudentuneena ja äännettäessä kuuluu myös voimakas loppuhenkäys, Qin [tsin], siis liudentunut, aspiroitunut ts.
r Konsonantti r ääntyy tavun lopussa kuin englannin r, Wu’er [wuu-er]. Muutoin r ääntyy kuin soinnillinen z.
y [j] Yang [jang]
w Konsonantti w ääntyy kuten englannin w, Wang [wang].

Vokaalit

Vokaalien ääntämisohjeita

a [a] Poikkeuksia ovat tavut -ian, yuan, xuan, juan ja quan, joissa a ääntyy ä:mäisenä.
e [e] Poikkeuksia ovat tavut -e, -en, wen, -eng, weng ja er, joissa e ääntyy ö:mäisenä.
o [o] Poikkeuksia ovat tavut -ong ja -iong, joissa o ääntyy [u].
u [u] Jos u:ta edeltää y-, x-, j- tai q-kirjain, ääntyy u [y].
ü [y]  
i [i] Tavuissa si, zi ja ci vokaali i ääntyy y:mäisenä ja tavuissa shi, zhi, chi ja ri ö:mäisenä.

Realistinen tavoite voi olla ymmärrettävä ääntämys. Teknisten vaikeuksien vuoksi kansainvälisissä yhteyksissä ei nimissä tavallisesti ole käytetty sävelkoron merkkejä osoittamassa oikeaa toonia. Jos sävelkorko kuitenkin on merkitty, aksenttimerkki sijaitsee tavun päävokaalin päällä. Suomenkielisessä tekstissä sävelkorkoa ei tarvitse merkitä.

Periaatteet

Kiinalaiset (ei-vähemmistökieliset) nimet latinaistetaan Kiinan kansantasavallassa yleiskielen eli mandariinikiinan mukaisesta nimiasusta. Taiwanin ja Hongkongin (Xianggangin) alueiden nimien latinaistamisasut ovat poikkeavia, sillä näillä alueilla ei noudateta pinyin-järjestelmää. Huomattava on, että Kiinan vähemmistökansojen nimet säilytetään niiden omankielisissä nimiasuissa, joten esimerkiksi uiguurilaisia ja tiibetiläisiä paikannimiä ei muuteta pinyinin mukaan. Vähemmistökansojen nimien latinaistaminen on kirjavaa ja vailla yhtenäistä järjestelmää.

Seuraavat periaatteet ovat suositettavia:

1.

Kiinan nimistä on suotavaa käyttää pinyinin mukaisia nimiasuja.

2.

Vanhoja jo vakiintuneita sovinnaisnimiä on hyvä kuitenkin edelleen käyttää. Maan nimi on suomeksi Kiina (pinyinillä Zhongguo). Vanhoja tuttuja sovinnaisnimiä Peking, Hongkong, Jangtse ja Kanton voi käyttää pinyinin mukaisen muodon rinnalla

3.

Paikan lajia ilmaisevia nimenosia, kuten joki ja vuori, voi tarvittaessa kääntää, esimerkiksi Huangjoki. Tällainen nimenosa kirjoitetaan yhteen varsinaisen nimen kanssa ilman yhdysmerkkiä.

4.

Historialliset henkilön- ja paikannimet voi silti säilyttää tutuimmissa asuissaan etenkin historiallisissa teksteissä, esim. Tšiang Kai-šek (pinyinillä Jiang Jieshi).

5.

Kauppa- ja tavaramerkkien vakiintuneita kirjoitusasuja ei tarvitse muuttaa.

Kiinalaisia nimiä

Seuraavassa luettelossa on joitakin tärkeimpiä Kiinan paikan- ja henkilönnimiä. Sovinnaisniminä suomen kielessä säilyvät kirjoitusasut on lihavoitu. Oikealla ovat pinyinin mukaiset suositeltavat nimiasut.

Paikannimet

Vanha nimiasu Uusi nimiasu (pinyin)
Etelä-Kiinan meri Nan Hai
Formosansalmi ~ Taiwaninsalmi Taiwan Haixia
Hongkong Xianggang*
Iso kanava Da Yunhe
Itä-Kiinan meri Dong Hai
Jangtse(joki) Chang Jiang*
Jynnan Yunnan
Kanton Guangzhou*
Keltainenjoki (Huangjoki) Huang He
Keltainenmeri Huang Hai
Kiangsi Jiangxi
Kiangsu Jiangsu
Kiinan muuri Wanli Changcheng
Kirin Jilin
Kuangtung Guangdong
Kueitšou Guizhou
Nanking Nanjing
Peking Beijing*
Šanghai Shanghai
Setšuan Sichuan
Sinkiang Xinjiang
Sisä-Mongolia Nei Monggol
Taipei Taibei

*Tekstissä on hyvä mainita myös vanha nimiasu rinnalla.

Henkilönnimet

Vanha nimiasu Uusi nimiasu(pinyin)
Hua Kuo-feng Hua Guofeng
Keng Piao Geng Biao
Konfutse Kongfuzi, Kong Qiu
Laotse Laozi
Mao Tse-tung Mao Zedong
Sun Yat-sen Sun Zhongshan
Teng Hsiao-ping Deng Xiaoping
Tshou En-lai Zhou Enlai
Tšiang Kai-šek
(Chiang kai-shek)
Jiang Jiesh

Kiinalaisten nimien oppaita

Arponen, Annikki 1985: Kiina-suomi-sanakirja. WSOY.

Guo, Hai 2005: Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin. Yliopistopaino, Helsinki University Press.

Hakulinen, Kerkko 1996: Maailman paikannimet – oikeinkirjoitusopas. Otava.

Kallio, Jyrki 2002: Kiinalaiset nimet – Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Toim. Pirjo Mikkonen. Kielenkäytön oppaita 3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, nro 114.

Närhi, Eeva Maria 1979: Kiinan erisnimien latinaistaminen. Kielikello, nro 2.




Kielikello 3/2006
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kiinan erisnimien latinaistaminen (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »