Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2006

J. Pahikkala

Lukijoilta

”Forttumi-ilmiö”

Fortum-yhtiön nimi on melko uusi – otettu käyttöön, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden kanssa Fortum-energiayhtiöksi (nyttemmin on Neste taas lohjennut itsenäiseksi öljy-yhtiöksi). Hiukan ihmetyttää, kun Fortum-nimen kuulee melkein aina lausuttavan [forttum], siis kahdennetulla t:llä, vaikka se kirjoitetaan vain yhdellä. Tämmöiseen lausumistapaan ei pitäisi olla mitään syytä. Fortum-sana on ilmeisesti latinaa taikka keinotekoisesti johdettu latinasta. Jos nimi olisi lausuttava latinalaisittain (niin kuin muinaiset roomalaiset lausuisivat), se kuuluisi [fortum], siis yksinkertaisella t-äänteellä. Jos nimen taas katsotaan olevan suomea (yhtiö on suomalainen), se tulisi lausua niin kuin se kirjoitetaan elikkä tällöinkin [fortum].

Samaan tapaan kuulee lausuttavan myös Baltia [balttia] tai [palttia], Argentiina [argenttiina] tai [arkenttiina], karanteeni [karantteeni] ja spontaani [sponttaani]. Kuitenkaan missään suomen oikeinkirjoitusta ja ääntämistä koskevassa ohjeessa tai selvityksessä mainita, että kyseiset t-tapaukset lausutaan kahdella t::llä. Lausumistapa voidaan sen sijaan helposti jäljittää ruotsin kieleen. Yksi saman ilmiön piiriin kuuluva lisäesimerkki olisi vielä uusi, lähinnä englannista suomeen omaksuttu lainasana data, jonka moni lausuu [daatta] eli erityisen vahvasti ruotsilta kuulostavalla tavalla – englannissa ei lausuta sinne päinkään. Ilmiö on laajempi kuin ensi kuulemalta luulisi, se koskee t:n lisäksi muitakin konsonantteja: Balkan [balkkan]; Kööpenhamina [kööppenhamina], olympia [olymppia]; kalsium [kalssium]; sinfonia [sinffonia].

Ruotsinruotsissa on vastaavissa tapauksissa noin 1½- kertainen kerake, mikä on osa laajempaa ruotsin kielen ilmiötä (vrt. esim. ruotsin verbit hälsa, läsa); suomenruotsissa jopa kaksinkertainen kerake. Suomen sivistyneistö onkin omaksunut kyseisen ääntämyksen ruotsista. Kahdentamisilmiö on sikäli haitallinen, että se monimutkaistaa suomen oikeinkirjoitusjärjestelmää. Ovathan ilmiössä kirjoitustapa ja lausuminen ristiriidassa keskenään. ”Forttumi-ilmiö” on levinnyt koko Suomeen, ja onpa se nähtävästi mukautunut suomen astevaihteluunkin, mitä todistaa radiosta kuultu lause [tämä oli rusalkan laulu kuulle oopperasta rusalkka].


Kielikello 1/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »