Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2006

Marjatta Palander

”Tippuuko” taso?

Kielikellossa 1/1999 (ks. Lue myös) Annastiina Viertiö kirjoitti tilastokielen vaikutuksista: kun ilmiöitä kuvataan matemaattisesti, luvuilla ja käyrillä, itse ilmiöistäkin on alettu puhua sellaisilla verbeillä kuin nousta ja laskea, kohota ja alentua. Samasta syystä adjektiivit korkea ja matala ovat yleistyneet mitä erilaisimpien asioiden kuvaukseen. Näiden kaikkien sijasta voitaisiin kuitenkin käyttää osuvampia ilmauksia, esim.

Kokoomuksen kannatus on noussut [par. lisääntynyt].
Junaliput nousivat [par. kallistuivat] vuoden alussa.
Tupakoivien sairastuvuusriski on korkeampi [par. suurempi] kuin tupakoimattomien.
Merikotkien poikasmäärä laski [par. väheni] viime vuodesta.
Palkkojen sivukulut alenevat [par. vähenevät] 1.1.2006 alkaen lähes 3 %-yksiköllä. Muutos alentaa [par. pienentää] palkkausmenoja viimevuotiseen verrattuna 2,43 %.

Joskus lukuarvoihin pohjautuva kielikuva voi peruuttamattomasti vakiintua virkakieleenkin: veroilmoituksessa on termi veronmaksukyvyn alentumisvähennys, vaikka kyvyn voi katsoa pikemminkin heikkenevän kuin alentuvan.

Edellä mainitun kaltaiset kielenhuolto-ongelmat alkavat kuitenkin nykyään näyttää varsin vähäpätöisiltä uuden tippumis-ilmiön rinnalla. Arkikielinen tippuminen on nimittäin yleistymässä nopeasti sekä sähköisissä joukkoviestimissä että lehtikielessä. Urheilutulokset eivät enää laske vaan tippuvat, ja sama koskee hintoja, tuloja, avustuksia, korkoja ym. Myös konkreettisesta putoamisesta käytetään yhä yleisemmin tippua-verbiä.

Korrektissa yleiskielessä tippumisella tarkoitetaan sitä, että jokin neste putoilee tippoina tai jotain putoilee yksi toisensa jälkeen (esim. marjat pensaasta tai heinät kuormasta). Tippumisella on siis toistuvan, jatkuvan tapahtumisen merkitys, kun taas hetkellisestä, kerrallisesta putoamisesta käytetään tipahtaa-sanaa, joka sekin on tosin puhekielisempi kuin pudota.

Mediakielestä voi jo melko vaivattomasti poimia seuraavanlaisia esimerkkejä:

a) Abstrakti ’putoaminen’:

Kärpät tippuu ensimmäisellä kierroksella.
Maailmantilaston kolmonen Olli-Pekka Karjalainen tippui finaalista.
Digitaalisten kameroiden hinnat ovat tippuneet.
Nokian kurssi tippui osavuosikatsauksen julkistamisen alla 1,7 prosentin verran.
Miten paino tippui synnytyksen jälkeen?

b) Konkreettinen ’putoaminen’:

Nainen tippui kerrostalon parvekkeelta.
Katon harjalta tippuu helposti.
Kiipesin Penttilän sahan savupiippuun ja olin vähällä tippua ja kuolla.
Yksi kuudesta suomalaisesta päättää päivänsä tippumalla.
Nosta pallo pääsi korkeudelle ja anna sen tippua maata kohti.

Tippuminen on ensinnäkin puhekielessä menettämässä kontinuatiivista merkitystään ja hyvää vauhtia syrjäyttämässä tipahtamista. Syynä voi olla se, että tippua on tipahtaa-verbiä lyhempi. Toisekseen tippuminen on siirtymässä arkipuhekielestä yleiskieleen putoamisen synonyymiksi. Toistaiseksi moni meistä tunnistanee esimerkiksi uutistekstissä tällaisen tippumisen tyylilliseksi poikkeamaksi, mutta kun puhekielisyys toistuu tarpeeksi kauan, kielitaju alkaa tottua siihen. Vaikka kielenhuolto-oppaat vielä nyt neuvovatkin käyttämään puhekielisen tippumisen sijasta pudota- tai putoilla-verbiä, tilanne voi muutaman vuosikymmenen kuluttua olla toinen. Joudummeko silloin kirjoittajina ”tiputtamaan” tasoa?




Kielikello 1/2006
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Tilastokieli ”alentaa” ilmaisukykyä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »