Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2006

Jaakko Anhava

Keskustelua

Taifuunit ja muutkin myrskyt

Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa espanjassa, sanoilla taifuuni ja sykloni kreikassa.”

Syklonista tämä pitää paikkansa: sen taustalla on ’pyörää’ tarkoittava kreikan sana kyklos, kuten sanoissa sykli, syklinen tai ruotsin, englannin ja italian sanoissa cykel, bicycle, bicicletta ’polkupyörä’ – sekä myös tarun yksisilmäisten jättiläisten kyklooppien nimityksessä (kirjaimellisesti ”pyöränaama”: heidän silmänsä siis oli iso kuin pyörä).

Kankaanpää sanoo (ms.): ”Intian valtamerellä esiintyviä hirmumyrskyjä kutsutaan sykloneiksi.” Minun tietääkseni sykloneja ovat kaikki muut trooppiset pyörremyrskyt kuin latinalaisen Amerikan (hurrikaani) ja Itä-Aasian (taifuuni) – siis myös itäisellä Atlantilla Afrikan rannikoilla tai trooppisen Tyynenmeren keskiosissa esiintyvät.

Hurrikaanin etymologia ei sinänsä ole väärä (esp. huracán), mutta juurensa sanalla on kauempana: Haitin taino-intiaanien kielessä, joka on jo hävinnyt (kuten tainot itsekin) mutta josta espanjalaiset, kenties jo Kolumbuksen retkikunnan jäsenet, saivat paikallista myrskyä tarkoittavan sanan.

Mainittakoon, että samasta sanasta tulevat myös ruotsin, saksan ja hollannin hirmu-, ei niinkään pyörremyrskyä (ja yleisesti, ei vain Amerikan rannikoilla esiintyviä) tarkoittavat sanat orkan, Orkan, orkaan. Espanjassa h ei äänny; suomen hurrikaanin asu viittaa siihen, että sana on saatu suomeen englannista, jossa sen ääntämys on seurannut kirjoitusta. Hollantilaiset taas, jotka hekin valloittivat Karibianmeren alueelta siirtomaita, lainasivat sanan korvakuulolta; hollannista se sitten lainautui edelleen saksaan ja pohjoismaisiin kieliin.

Mutta sanoista kolmas, taifuuni, ei suinkaan tule kreikasta vaan juuri sieltä päin maailmaa, missä nämä myrskyt riehuvat: tämän myrskyn nimitys on kiinaksi tai-feng. Tosin kreikassa on sana tyfonas (laus. tifónas), jonka varhempi muoto oli toisen Kreikan taruston jättiläisen, jumalia vastaan nousseen tulta syöksevän Tyfonin nimi, sittemmin myös runollinen hirmumyrskyn nimitys. Kiinan ja kreikan sanoilla ei ole mitään syy-yhteyttä, mutta tai-feng (joka osissa Kiinaa ääntyy tai-fung) on päätynyt englannissa kirjoitusasuun typhoon, joka tulee jo petollisen lähelle kreikan sanaa, etenkin kun tässä on vanhan kreikan pitkää o:ta merkinnyt omega. Yhtäläisyys siis on silkkaa sattumaa mutta on arvattavasti auttanut sanaa leviämään kreikassa myös vähemmän runolliseen kieleen.

Kun tuli esitetyksi pyörremyrskyjen etymologioita, käsittelen vielä kahta muuta Kankaanpään mainitsemaa sanaa. Hän kirjoittaa (ms.): ”Sanan tornado lähtökieleksi on esitetty espanjaa tai portugalia.” Sanan asu viittaa ilmiselvästi näihin kieliin, mutta mutkia matkassa silti on; Oxfordin ja Websterin englannin suursanakirjojen mukaan sana pohjautuu espanjan sanaan tronado ’ukkosmyrsky’ (verbistä tronar ’jyristä’), ja englantiin lainattaessa on tapahtunut äänteiden paikanvaihdos, kuten usein käy. Espanjassa ja portugalissa on kyllä verbi tornar, jonka partisiippi on sellaisenaan tornado, mutta verbin merkitys on ’kääntyä, palata’, ei hevin ”pyöriä” (toisin kuin etymologisesti vastaavan ranskan verbin tourner). Toisaalta Otavan Uusi sivistyssanakirja (Annukka Aikio 1968) ilmoittaakin sanan johtuvan juuri tästä portugalin partisiipista. Selvä ei asia siis ole.

Kuten Kankaanpääkin sanoo, sana trombi tulee italiasta (tromba); sen perusmerkitys on ’torvi’, jota tämä pölyä nostattava pyörre muodoltaan muistuttaa. Myrskyihin eivät sinänsä liity kahden torvityypin nimitykset, mutta trombetta on ’torven’ deminutiivi- eli pienennysmuoto, ”pikkutorvi”, josta suomi ja muut kielet ovat saaneet trumpetin, trombone taas augmentatiivi- eli isonnusmuoto, ”isotorvi” eli ’pasuuna’, jota tämä sana niin italiassa kuin ranskassa ja englannissakin merkitsee.

Mainittakoon vielä pari aiheeseen liittyvää kolkkoa sanahistorian seikkaa toisen maailmansodan ajoilta: Japanin itsemurhalentäjien tunnetuksi tekemä kamikaze ei vastoin monen luuloa japanissa tarkoita ”itsemurhaa” vaan ’taifuunia’ (kirjaimellinen merkitys ’jumalten tuuli’; z ei äänny ”ts” vaan soinnillisena s:nä kuten englannin sanoissa zero ja zebra); juutalaisten joukkotuhoon viittaava heprean sana šoa(h) (loppu-h ei nykykielessä äänny) merkitsee sekin varsinaisesti ’pyörremyrskyä’.




Kielikello 1/2006
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Myrskyjen pyörteissä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »