Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/1993

Katariina Iisa ja Ulla Tiililä

Mielipide

Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa

On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: Marja-Liisa Kurosen opas on niitä harvoja teoksia, joissa puhutaan mm. kirjeitten sävystä. Kuronen luo kuitenkin Kielikellon artikkelissaan (Tekijä esiin – tai sitten ei, ks. Lue myös) turhaa vastakkainasettelua omiensa ja meidän päätelmiemme välille. Vastakkainasettelu on turha siksi, että Kuronen toistaa samoja asioita, joita teksteissämme jo esitimme (esim. toimivaltahierarkia ja allekirjoitusoikeus Tiililä s. 19, arkaluonteisten ja kielteisten asioiden ilmaiseminen sekä osoittelun ja syyllistämisen välttäminen Iisa s. 39–40). Tältä pohjalta myös Kurosen Tiililään kohdistuva kritiikki on perusteetonta, sillä Tiililäkin käsittelee kirjoituksessaan (s. 18–20) niitä teksteistä heijastuvia käytännön seikkoja, joita Kuronen esittää täydennyksinään.

Kirjoittamistilanteen käytännön taustojen tunteminen on tarpeellista, jotta esimerkiksi kielenhuolto saisi realistiset ulottuvuudet. Taustojen tunteminen ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa, että kirjoittajan ja lukijan näkökulmat ovat usein vaarassa törmätä. Kurosen ja Tiililän näkemykset vaikuttavatkin vastakkaisilta todennäköisesti juuri sen vuoksi, että Tiililä tarkastelee käytännön seikkoja asiakkaan näkökulmasta ja Kuronen vakuutusyhtiön näkökulmasta.

Asiakaspalvelun kannalta kirjeitä on kuitenkin tarkasteltava nimenomaan asiakkaiden näkökulmasta, sillä asiakkaille ei välttämättä ole selvää, minkälaiset vakuutusalan yleiset käytännöt ovat; niitä ei voi päätöksessä käyttää perusteluina, jollei niitä myös selvästi ilmaista. Iisa nimenomaan korosti, että näkökulma pitää ja se voidaan muuttaa vakuutusyhtiön näkökulmasta asiakkaan näkökulmaksi, jos halutaan olla kohteliaita. Tämän vuoksi hänenkään ei voi sanoa jättäneen auki, ”miten ikävä asia voidaan ilmaista niin, ettei näkökulma muutu alkuperäisestä ja että asiakas ei koe itseään loukatuksi”.




Kielikello 4/1993
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Tekijä esiin – tai sitten ei (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »