Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2006

Riitta Eronen

Suomen kielen lautakunta

Uusia ohjeita lyhenteiden käyttöön

Suomen kielen lautakunta käsitteli vuoden 2006 ensimmäisessä kokouksessaan lyhenteitä Aino Piehlin alustuksen ja ehdotusten pohjalta.

Todettiin, että lyhenteiden käyttö on kirjavaa. Esimerkiksi alkuaan isokirjaimiset (ja siksi pisteettömät) lyhenteet kirjoitetaan nykyisin usein pienikirjaimisina vastoin suosituksia. Monet näistä (cd, tv) ovat vakiintuneetkin pienikirjaimisiksi. Perusteena pienikirjaimisten lyhenteiden käyttöön esimerkiksi sanomalehdissä on se, että kapeilla palstoilla isot kirjaimet tekisivät tekstistä levotonta.

Pohdittiin myös lyhenteiden pisteitä. Jo aiemmin on piste jäänyt pois yhdyssanan osana olevista muuten pisteellisistä lyhenteistä; päätettiin suosittaa tätä käytäntöä. Piste voitaisiin jättää pois myös eräistä yleensä vain nimien yhteydessä käytettävistä lyhenteistä (kh, mlk, srk). Näin käytäntö olisi sama kuin se jo on esim ry-, ky-tyyppisten lyhenteiden yhteydessä.

Suomen kielen lautakunta teki seuraavat muutokset aiempiin lyhenteiden käyttöä koskeviin ohjeisiin:

1.

Yleisnimistä ja adjektiiveista muodostettujen isokirjaimisten (kirjaimittain luettavien) lyhenteiden rinnalla voidaan käyttää pienikirjaimisia; molemmat ovat pisteettömiä. Tällaisia lyhenteitä ovat esimerkiksi ALV ~ alv, BKT ~ bkt, DNA ~ dna, LVI ~ lvi. Usein ne esiintyvät yhdyssanan osina: alv-numero, pk-yritys, yt-neuvottelut ja taulu-tv.

Poikkeuksena ovat erisnimiin (ja niitä vastaaviin organisaationimiin) perustuvat lyhenteet, kuten EU, TKK, UM, VR, sekä tutkintonimikkeisiin ja oppiarvoihin perustuvat isokirjainlyhenteet, esimerkiksi FM, HTM .

2.

Kun yleisnimestä tai adjektiivista muodostettu koostelyhenne on yhdyssanan osana, käytetään yhdysmerkkiä ja jätetään lyhenteestä piste pois, esimerkiksi pj-kausi, yo-kokelas.

3.

Nimen yhteydessä sellaisista lyhenteistä kuin kh. (kaupunginhallitus) ja srk.(seurakunta) voidaan jättää piste pois (esim. Espoonlahden srk).




Kielikello 1/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »