Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2006

Pirjo Mikkonen

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suositus yhdistyvien kuntien nimistä

Suomen kielen lautakunta käsitteli yhdistettävien kuntien nimiä kokouksessaan 13.2.2006 ja antoi seuraavat suositukset:

1.

Tavoite on, että tuttu nimistö säilyisi käytössä mahdollisimman laajasti, mm. niin, että entiset, kunnanniminä käytöstä pois jäävät nimet pysyisivät kunnan osien, esimerkiksi taajamien tai kaupunginosien, niminä. Tällaisesta käytännöstä mainittakoon Lauritsala, joka on yksi Lappeenrannan kaupunginosista.

2.

Olisi suotavaa, että kunnat voisivat sopia, että jokin yhdistyvien kuntien nimistä tulisi uuden kunnan nimeksi. Esimerkiksi sopivat jo tehdyt liitokset, joissa yhteiseksi nimeksi on otettu yhden liittyvän kunnan nimi, vaakunaksi toisen liitoskumppanin vaakuna. Esimerkiksi Haminan ja Vehkalahden liitoksessa kaupungin nimeksi jäi Hamina, mutta sen vaakunaksi hyväksyttiin Vehkalahden vaakuna. Oma ryhmänsä ovat tapaukset, joissa suuren kaupungin ympäristökunnat sulautuvat kaupunkikeskukseen. Silloin uuden kunnan nimeksi tulee ilman muuta keskuskaupungin nimi. Näin on käynyt, kun Helsinki, Turku, Tampere ja Kuopio ovat laajentuneet ympäryskuntien liitoksissa.

3.

Jos yhteen liittyvät kunnat ovat aiemmin kuuluneet samaan kirkkopitäjään tai kuntaan, uudeksi nimeksi sopisi ottaa vanha yhteinen nimi. Esimerkiksi kun Värtsilä liittyi takaisin Tohmajärveen, nimeksi jäi Tohmajärvi; kun Saari ja Uukuniemi liittyivät Parikkalaan, tuli niistä jälleen Parikkalan kunnan osia.

4.

Alueen historiasta tai ympäristöstä voi löytyä (ehkä aktiivisesta käytöstä pois jäänyt) nimi, joka kuntaliitoksessa voisi saada uuden tarkoitteen. Esimerkiksi Sodankylä, Pelkosenniemi ja Savukoski voisivat herättää eloon vanhan Sompion käräjäkunnan nimen, Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen nimi voisi olla Raasepori, joka oli alkuaan linnalääni. Näin voisi toimia ainakin silloin, jos kaikki liitokseen osallistuvat kunnat ovat olleet tuon historiallisen alueen osia. Myös jokin suureksi ja tunnetuksi kasvanut kylä voisi tulla koko uuden kunnan nimeksi. Näin kävi, kun Revonlahti ja Paavola yhtyivät ja kunnan nimeksi otettiin Ruukki, yhden Paavolan kylän nimi.

5.

Uudisnimiä harkittaessa käytetään alueelle tunnusomaisia nimimalleja, mm. asutusnimien sanastoa. Esimerkiksi Pieksämäen mlk., Virtasalmi ja Jäppilä keksivät vuonna 2004 yhteisen nimen Pieksänmaa.

6.

Jo nimeä suunniteltaessa on mietittävä, mikä olisi tarvittaessa sen ruotsinkielinen vastine. Odotettavissa on, että liitosten jälkeen kunnissa kielisuhteet saattavat muuttua ja ruotsinkielisiä nimivastineita tarvitaan.

7.

On syytä välttää

– kaksoisnimiä, kuten Nummi-Pusula tai Helsinki-Vantaa, koska niiden oikeinkirjoitus ja taivutus tuottavat jatkuvia vaikeuksia
– sanaliittoja kuten, Perämeren kaupunki, joka on ollut ehdolla Perämeren tuntumassa olevien kaupunkien mahdolliseksi yhteiseksi nimeksi
– sekaannusten estämiseksi maakuntien tai niiden osien nimiä, kuten Ylä-Savo, Vakka-Suomi ja Siikalatva, seutukuntien nimiä ja 2000-luvun alussa keksittyjen aluekeskusten nimiä, kuten Etelä-Karjala, Kemi-Tornio, Rovaseutu
– alueen nimistölle epätyypillisiä sanoja, esim. vaara Lounais- ja Etelä-Suomessa tai nummi Itä- ja Pohjois-Suomessa
– vakiinnuttamasta hallinnon työkaluina käytettyjä tilapäisiä nimiä, jotka usein ovat leikittelynimiä, lyhennesanoja tai vieraskielisiä sanoja, kuten Pogostan kunta, Rajupusu tai Kuuma.

Suomen kuntien toimintaa ja taloutta on vuodesta 1993 alkaen pyritty tehostamaan luomalla lain edellyttämiä seutukuntia kuntien yhteistyön tiivistymisen toivossa. Niitä on nyt vuonna 2006 yhteensä 77, ja niille kaikille on annettu nimet, esimerkiksi Härmänmaa, Kehys-Kainuu, Keski-Karjala, Koillismaa, Luoteis-Pirkanmaa, Siikalatva, Sisä-Savo, Tunturi-Lappi.

Vuonna 2005 alettiin aiempaa näkyvämmin ja kuuluvammin keskustella uusista suurkunnista, joiden perustamisen tavoitteet ovat samat kuin seutukuntien. Yhdistipä voimansa nyt kaksi tai jopa lähes parikymmentä nykyistä kuntaa, uudelle kunnalle on valittava nimi, mikä ei aina ole aivan helppo tehtävä. Kyseessä on tärkeä ihmisten identiteettiin ja koko kielelliseen kansallismaisemaan vaikuttava asia. Vanhat perinteiset nimet tulisi saada säilymään käytössä, ja uudisnimiäkin luotaessa olisi otettava huomioon paikallinen nimitraditio ja nimien sopivuus suomen oikeinkirjoitukseen.

Kunnan nimestä päättää kunnan valtuusto, ja yhteen liittyvien kuntien uusi nimi on hyväksyttävä kaikkien mukana olevien kuntien valtuustoissa. Säännös uuden kunnan nimestä sisältyy kuntajakolain (1997/1196) pykälään 28. Jos uudelle kunnalle ei haluta antaa minkään liitoksessa mukana olevan kunnan nimeä, on uudesta nimestä pyydettävä lausunto Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta.

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista kysymyksistä.

Lautakunnan jäsenet:

professori Harri Mantila, puheenjohtaja
professori Auli Hakulinen
lehtori Anita Julin
toimituspäällikkö Pekka Kukkonen
kääntäjä Oili Suominen
professori Marjatta Palander
erikoistutkija Pirjo Hiidenmaa

Lautakunnan sihteerinä toimii Taru Kolehmainen Kielitoimistosta. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros ja Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen. 




Kielikello 1/2006
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »