Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2005

Matti Punttila

Kysyttyä

”Otti ohraleipä” ja ”kävi kalpaten”

”Otti ohraleipä” ja ”kävi kalpaten”ovat sanontoja, jotka tarkoittavat samaa: ’käydä huonosti’. Yhteistä niille on myös se, että kummankin alkuperä on useimmille suomalaisille hämärä.

Hätätilanteessa käytetylle ilmaukselle ”Jo otti ohraleipä” on haettu selitystä mm. Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa (7:13–15) kerrotusta midianilaissotilaan enneunesta, jossa ohraleipä oli vierinyt midianilaisten leiriin ja kaatanut teltan. Tavallisimmin tämä sanonta samoin kuin ilmaus ”käydä ohraisesti” on kuitenkin yhdistetty katovuosina tehtyyn hätäleipään, jossa leipä on joko kokonaan tai osittain jouduttu tekemään rukiin sijasta vähemmän arvostetusta ohrasta.

Vielä selvemmin hätäleipään viittaa esimerkiksi Maiju Lassilan ja Johannes Linnankosken käyttämä harvinaisempi rinnakkaissanonta ”ottaa olkileipä”. Sanontoja yhdistävä linkki löytyy A. H. Kallion vuonna 1886 toimittamasta Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan lisävihkosta: ”nyt sinun ottaa ohranen olkileipä.” Tämä viittaa ilmeisesti oljista ja ohrasta tehtyyn hätäleipään.

Mielestäni hyvin uskottavan selityksen sain puolentoista vuosikymmentä sitten iittiläiseltä maanviljelijältä Leo Longalta. Hänen mukaansa syksyllä kylvetty ruis saattoi runsaiden sateiden aiheuttaman homeen tai jääpoltteen takia epäonnistua, jolloin lumen sulettua ”otti ohraleipä”, ”kävi ohraisesti”: ruissato oli menetetty ja ruispeltoon oli kylvettävä ohraa. Se ennätti valmistua syksyksi, mutta sitkoaineen puuttumisen takia ohraleipä ei vetänyt vertoja ruisleivälle.

”Käydä kalpaten” tulee luultavasti teonsanasta kalpata, jolla on suomen murteissa sellaisia merkityksiä kuin ’osua johonkin ohimennessään, luiskahtaa’. Esimerkiksi Orivedeltä on merkitty ”Kirves kalppas jalkaani” ja Kangasalta ”Rattaak kalppas portimpiälee”. ”Kalpaten käyminen” olisi siis epäonnekasta luiskahtamista, lähellä sitä, mitä puhekielessä sanotaan ”pieleen menemiseksi”.




Kielikello 4/2005
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »