Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2005

Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola

Kysyttyä

Dekkarista pokkariin

Puhuttuun suomeen näyttää ilmestyneen kymmeniä sanoja, joissa pitkä, usein yhdyssana, on kätevästi lyhennetty kaksoiskonsonantin ja -ari-liitteen avulla. Tällaiset sanat liittyvät kouluun (jälkkäri, penkkarit, järkkäri), asumiseen (olkkari, kylppäri, makkari), vapaa-aikaan (telkkari, Hesari, festari, tekstari), urheiluun (kunnari, piikkari, simmarit) tai jopa politiikkaan (kommari, Tiekkari). Mistä tällainen sananmuodostustapa on tullut? Jotkin näistä sanoista ovat jo lähes yleiskieltä. Missä vaiheessa niitä aletaan hyväksyä yleiskieleen? Onko asiasta ehkä jopa joku väittärikin?

Heikki Talola

Ari-johdokset ovat is-johdosten (ks. Lue myös: is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen, Kielikello 3/1994) ohella yleisimpiä niin sanottuja slangijohdoksia. Slangin johdostyypit ovat yleensä lähtöisin pääkaupunkiseudun slangista, ja runsaimmin näitä slangisanoja esiintyy eteläsuomalaisessa puhekielessä. Ari-johdoksen edellä oleva konsonantti saattaa kahdentua (jälkkäri, henkkari), mutta lähtösanan kaksoiskonsonantti voi myös lyhentyä (ripari, loparit). Toisaalta johdinta voi myös edeltää sellainen äänneaines, joka ei kuulu lähtösanaan (olkkari, uikkarit, portsari). Johdokset ovat aina kolmitavuisia, ja lähtökohtana on usein yhdyssana; johdoksen kantavartalona toimii tällöin yhdyssanan määriteosa lopustaan lyhentyneenä.

Johdoksella voi olla useita merkityksiä, kun lähtösanoina on samanalkuisia yhdyssanoja (jälkkäri ’jälkiruoka, jälki-istunto’, motskari ’moottoripyörä’, ’moottorivene’). Jotkin sanat ovat lainaa ruotsista ja asettuneet ari-loppuiseen muottiin: dekkari < deckare, fillari < fillare. Joskus taas sana on muodostettu vierasperäisestä sanasta ari-johtimella: fikkari, pokkari, simmarit. Näistä ja muista johdostyyppiin liittyvistä asioista voi lukea tarkemmin uudesta Iso suomen kielioppi -teoksesta (§ 214–216).

Se, milloin sana aletaan hyväksyä yleiskielen sanaksi, on vaikea kysymys. Jotkin sanat pysyvät selvemmin slangin tai puhekielen muotoina, toiset siirtyvät yhä lähemmäs yleiskieltä ja vakiinnuttavat lopulta asemansa siinä. Selvää rajakohtaa on vaikea vetää. Nykysuomen sanakirjassa oli vielä piikkarit merkitty arkityyliseksi sanaksi – varsinainen termi oli piikkikengät. Suomen kielen perussanakirjassa ja Kielitoimiston sanakirjassa piikkarit on urheilukengän merkityksessä normaalia yleiskieltä eikä ”piikkikenkää” enää tunneta lainkaan. Sen sijaan sana piikkarit on piikkikorkoisia naisten kenkiä tarkoittaessaan merkitty arkiseksi.

Moni muukin aiemmin arkityylisenä pidetty sana on muuttunut yleiskieliseksi, esimerkiksi dekkari jo Suomen kielen perussanakirjassa (1990) ja polttarit tuoreessa Kielitoimiston sanakirjassa. Usein yleiskielistymiseen johtaa se, että ”oikea” sana häviää käytöstä: piikkikenkää ei käytetä, ei juuri myöskään sanaa polterabend.

Eija-Riitta Grönros




Kielikello 3/2005
Alkuun

Jaa

Lue myös:

is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »