Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2005

Vesa Heikkinen

”Ymmärrettävyyden osatekijöistä”

Ymmärrettävyyteen vaikuttavia tekijöitä on yritetty mallintaa monin eri tavoin. Yksi tunnetuimmista suomalaista mallinnuksista on viestinnän professorin Osmo A. Wiion tekemä. Wiio on omiinsa ja muiden tutkimuksiin – erityisesti ”kokeellisiin ymmärrettävyystutkimuksiin” – perustuen listannut seuraavat ”ymmärrettävyyden osatekijät”:

1. Havainnollisuus. Havaittava todellisuus on helpompi ymmärtää.

2. Samastuminen. Tuttu asia on ymmärrettävää.

3. Kieliasu. Sanatekijät: oudot, pitkät ja vierasperäiset sanat vaikeuttavat ymmärtämistä. Rakennetekijät: pitkät, monimutkaiset lauserakenteet estävät ajatuskokonaisuuksien syntymistä.

4. Ideatiheys. Mitä useampia asioita aikayksikköön mahdutetaan, sitä vaikeampaa teksti on.

5. Ulkoasu. Havaintopsykologinen vaikutus.

6. Motivaatio. Mielenkiintoinen aihe houkuttaa ottamaan selvää vaikeastakin asiasta.

Listassa ja sen selityksissä on monia ongelmia, esimerkiksi nämä: Ei ole itsestään selvää eikä millään tavalla yksioikoista, mikä on ”"havaittavan todellisuuden”, käsitteiden ja sanoman suhde. Tuttujen asioiden ymmärrettävyys on järkeenkäypää ehkä siksi, että asioista tulee ymmärtämisen kautta tuttuja. Sanojen ja lauseiden pituus ei automaattisesti vaikeuta ymmärtämistä. Helppous ja vaikeus ovat myös yksilöllisiä asioita, samoin se, mitä kukin pitää mielenkiintoisena. Eri tilanteissa eri asiat voivat olla vaikeita. Jokin kielenpiirre voi tuntua helpolta tässä tekstissä mutta hankalalta toisessa tilanteessa. Tekstistä voidaan ymmärtää joitakin puolia, mutta ei toisia.

Wiio huomauttaa itsekin, että vaikean ja helpon kielen piirteiden luettelu perustuu koehenkilöiden arvioihin ja ”ominaisuudet tarkoittavat nimenomaan kielen tilastollisia ominaisuuksia”. Toisaalta hän selittää ihmisten välisiä eroja muun muassa ”koulutustasolla”".

Asiaa voisi tutkia tilastollisesti toisestakin näkökulmasta, korpuslingvistisesti sähköisiä tekstiaineistoja hyödyntäen: Oletetaan, että yleiskielinen asiaproosa, esimerkiksi sanomalehtien perusteksti, on tarkoitettu laajan yleisön ymmärrettäväksi. Lasketaan tällaisista aineistoista mahdollisimman monenlaisia kielenpiirteitä. Lasketaan vastaavia asioita myös virka- ja lakiteksteistä ynnä muista sellaisista aineistoista. Yhtenä aineistona voidaan käyttää selkokielisiä tekstejä. Verrataan laskelmia. Katsotaan piirteittäin ja piirrekimpuittain, onko aineistoissa tilastollisesti merkitseviä eroja.

Lähde

Osmo A. Wiio 2000: Johdatus viestintään. 6.–9. painos. Helsinki: Weilin+Göös.




Kielikello 3/2005
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »