Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2005

Suomen kielen lautakunta

Suhuäänteiden š ja ž merkintä vierasnimissä

Suomen kielen omiin sanoihin kuuluu suhuäänteistä vain s, joten kaikki sanat, joissa esiintyvät suhuäänteet š ja ž, ovat uudehkoja lainasanoja, siis vierasperäisiä sanoja¹ tai nimiä. Tämä kannanotto koskee vierasperäisiä nimiä eli vierasnimiä.

Vierasnimillä, etenkin vanhoilla kulttuurinimillä ja maantieteellisillä nimillä, on lähinnä alkuperäkielen mukainen vakiintunut ääntämis- ja (sen mukainen) kirjoitustapansa, jota ei ilman painavaa syytä tulisi muuttaa (Tšehov, Tšaikovski, Tšekki, Tšetšenia, Azerbaidžan). Syyksi ei riitä, että monissa kirjoituslaitteissa suhuäännettä tarkoittavan kirjaimen tuottaminen on ollut teknisesti hankalaa.

Vierasnimien suhuäänteitä näkee usein kuitenkin kirjoitettavan teknisistä tai mukavuussyistä siten, että š:n ja ž:n sijasta käytetään konsonattiyhtymiä sh ja zh. Suomen kielen lautakunta ei pidä tätä kehityssuuntaa suotavana.

Mitä haittaa on suhuäänteiden kirjoittamisesta sh:lla ja zh:lla?

Suomen kielen oikeinkirjoitusjärjestelmän keskeiseksi periaatteeksi on vakiintunut jo sata vuotta sitten se (kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus), että yhtä äännettä merkitään yhdellä kirjainmerkillä.

Sellainen suhuäänteiden merkintätapa, jossa soinnittoman š:n ja soinnillisen ž:n sijasta käytetään kirjainyhtymiä sh ja zh, on vastoin yhden äänteen ja yhden kirjainmerkin vastaavuuden periaatetta. Merkintä on myös harhaanjohtava, sillä sh-yhtymä esiintyy suomessa muussakin kuin suhu-s:n funktiossa (esim. yhdyssanassa ihmishenki ja sanassa taashan jne.; huomaa myös sh:n ääntäminen sanassa pasha [pasha] ja mm. nimessä Mashadov (ks. Lue myös: Kirjain h vieraissa nimissä).

Kirjaimia š ja ž tarvitaan siis ennen kaikkea kirjoitettaessa henkilön- ja paikannimiä, etenkin slaavilaisia nimiä. Niiden kyrillisten kirjainten translitterointia varten on olemassa kansainvälinen standardi ISO 9. Suomessa sovelletaan yleensä kansallista standardia SFS 4900. Ohjeita on käsitelty mm. Kielikellossa nro 2/2003: Jevgeni vai Yevgeniy? – Kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomessa. Vuonna 1999 julkaistiin kansainvälinen merkistöstandardi ISO/IEC 8859-15 (ns. Latin-9), johon sisältyvät mm. euron merkki, š ja ž. Se on hyväksytty Suomessa myös kansalliseksi standardiksi. Merkit sisältyvät myös jatkuvan kehitystyön kohteena olevaan kansainväliseen merkistöön, jota nykyiset laitteet ja ohjelmat tukevat jo laajasti.

Suomen kielen lautakunnan suositus š:n ja ž:n käyttämisestä perustuu siis suomen kielen vakiintuneeseen oikeinkirjoitusjärjestelmään ja mainittuihin merkistöstandardeihin. Laite- ja ohjelmahankinnoissa on syytä ottaa huomioon tämän suosituksen helppo toteuttaminen käytännössä.

Usein esiintyviä nimiä, joissa suositellaan käytettäväksi suomen kansalliseen merkistöstandardiin kuuluvia kirjaimia š ja ž:

Tšaikovski, Tšehov, Šostakovitš, Puškin, Hovanštšina, Živago, Tšetšenia, Sotši, Taškent, Joškar-Ola, Tšad, Tadžikistan, Azerbaidžan, Tšuktšienmeri, Tšuvassia, Tšekki, Škoda, Kašmir, Hatšaturjan, Fidži, Kambodža.

¹Vierassanoista monet ovat mukautuneet suomen kieleen niin, että š:n rinnalla tai sijasta käytetään suomen s:ää (šekki ~ sekki). Uudehkoissa englannista lainatuissa sanoissa näkyy usein suomessakin suhuäänteen merkkinä alkukielen oikeinkirjoituksen mukainen sh (shortsit ~ sortsit).

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista kysymyksistä.

Lautakunnan jäsenet:

professori Harri Mantila, puheenjohtaja
professori Auli Hakulinen
lehtori Anita Julin
toimituspäällikkö Pekka Kukkonen
kääntäjä Oili Suominen
professori Marjatta Palander
erikoistutkija Pirjo Hiidenmaa

Lautakunnan sihteerinä toimii Taru Kolehmainen Kielitoimistosta. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros ja Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen.




Kielikello 3/2005
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kirjain h vieraissa nimissä (Vapaasti luettavissa)

Jevgeni vai Yevgeniy? – Kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomessa (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »