Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2005

Riitta Eronen

Pääkirjoitus

Jokapäiväisten tekstien äärellä

Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten jokapäiväisten tekstien äärellä niin usein tuskastuu? Miksi käyttöohjeen ymmärtäminen, virallisen asiakirjan lukeminen tai lomakkeen täyttäminen voi saada ihmisen hermoromahduksen partaalle?

Yksi syyttää itseään (”olen niin tyhmä”), toinen koulua (”jossa ei opeteta äidinkieltä”) ja kolmas kieliasioista piittaamattomia kirjoittajia. Kun tekstintutkijat pohtivat näitä perimmäisiä kysymyksiä, ei etsitä syyllisiä, syitä sen sijaan kyllä.

Kielikellossa on jo useasti aiemminkin kerrottu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen hankkeesta, jonka piirissä tutkitaan hallinnon kieltä, virkatekstejä. Nämä työelämän tekstit eivät ole joko taitavan tai kömpelön kirjoittajan henkilökohtaista tuotosta. Päinvastoin: ne tehdään usein ryhmätyönä, ja ne rakentuvat jo olemassa oleville teksteille. Perinteet ja monenlaiset kompromissit sekä tietenkin myös käsiteltävien asioiden, esimerkiksi lakien, monimutkaisuus vaikuttavat lopullisiin teksteihin ja niiden ymmärrettävyyteen.

Tässä lehdessä tekstintutkijat valaisevat lisää hallinnon tekstejä. Vesa Heikkinen tarkastelee verohallinnon julkaisujen kieltä. Mikä tekee siitä vaikeaa? Ulla Tiililä ja Kati Liikamaa-Pasma pohtivat monissa virastoissa käytössä olevien valmiiden tekstipohjien käyttöä. Tällaisten yhtenäisten mallitekstien tarkoitus on helpottaa ja yhdenmukaistaa viestintää. Toteutuuko tavoite käytännössä? Miten työtapaa voidaan kehittää edelleen? Virkakieliteema jatkuu Kieli työssä -palstalla: Stakesin tutkijana työskentelevä Matti Rimpelä pohtii muun muassa sitä, miksi terveyspolitiikan kieli tuntuu olevan täynnä mitään tarkoittamattomia suuria sanoja, suorastaan ”hyvinvointiretoriikkaa”.

Entisinä aikoina suomen kirjakieltä kehitettäessä oli yhtenä ihanteena se, että otetaan mallia ”parhaiden kirjailijoiden” kielestä. Tätä ohjetta ei liene ihan helppo soveltaa virkateksteihin, mutta niiden laatijoille, kuten kaikille muillekin, voi silti tehdä hyvää lukea välillä myös muuta kuin työpapereita. Teemme pienen retken kaunokirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen puolelle muistuttamaan siitä, että kieli vaikuttaa myös mieleen.




Kielikello 3/2005
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »