Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2005

Kimmo Svinhufvud

Yrityksen kotisivu tekstinä ja tekstilajina

Miten verkkoteksti eroaa perinteisten viestintävälineiden tekstistä? Jokaisella Internetiä käyttävällä lienee asiasta oma arkikokemuksensa, mutta kysymystä on selvitetty myös yritysten kotisivuja tutkimalla. Kotisivujen tuottaminen ja lukeminen onkin mahdollista vain, jos ymmärretään niiden luonne kokonaisuuksina, joissa kuva ja teksti vaikuttavat yhdessä.

---

Internet ja sen erilaiset sovellukset, kuten www, sähköposti ja chat, ovat matkapuhelinten ja tekstiviestien ohella niitä ilmiöitä, jotka viime vuosikymmeninä ovat kaikkein eniten muuttaneet ihmisten välistä viestintää ja siten myös kielen käyttöä. Kielitieteellistä tutkimusta näistä viestinnän muodoista on viime vuosiin asti tehty kuitenkin melko vähän. Vähitellen opinnäytteitä ja muita tutkimuksia Internetin kielestä ja teksteistä on kuitenkin alkanut ilmestyä.

Omassa pro gradu -tutkimuksessani perehdyin Suomen 30 suurimman yrityksen kotisivuihin eli www-sivustojen aloitussivuihin. Tässä artikkelissani tarkastelen yritysten kotisivujen näkökulmasta sellaisia kielitieteellisen tekstintutkimuksen keskeisiä käsitteitä kuin teksti ja tekstilaji. Kotisivut asettavat nämä peruskäsitteet uudenlaiseen perspektiiviin, sillä www-sivut ovat monella tapaa hyvin erilaisia kuin perinteiset tekstit.

Kuva ja teksti on teksti

Tekstintutkimus kohdistuu teksteihin, mutta mitä tekstillä teoreettisesta näkökulmasta tarkoitetaan? Perinteisen näkökulman mukaisesti teksti on käytössä olevaa kieltä, abstraktin kielijärjestelmän konkreettinen ilmentymä. Tekstin voidaan ajatella olevan kirjoitettua mutta myös puhuttua kieltä. Olennaista on, että teksti on semanttinen yksikkö eli merkityksen tai merkityksiä muodostava kokonaisuus.

Perinteisesti tekstin on ajateltu olevan kielen yksikkö. Vähitellen on kuitenkin havahduttu huomaamaan, että kieli ei ole ainoa elementti, joista teksti koostuu. Keskeinen tällainen elementti on esimerkiksi lehtiartikkelin kuvitus. Yksi tapa hahmottaa artikkelin kuvitus on mieltää se osaksi tekstin kontekstia. Se on silloin yksi niistä tekstiä ympäröivistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tekstin tulkintaan. Muita kontekstin tasoja voivat olla esimerkiksi tekstin laajempi kulttuurinen ympäristö, konkreettinen lukutilanne tai vaikkapa tekstin tulkintaan vaikuttavat muut tekstit.

Sen sijaan, että kuvitus olisi tekstiä ympäröivä tekijä, siis osa kontekstia, se on nykykäsityksen mukaan pikemminkin tekstin osa. Esimerkiksi lehtiartikkeli koostuu kirjoituksesta ja kuvituksesta, jotka yhdessä muodostavat tekstin. Näitä kahta elementtiä ei voi erottaa toisistaan, eikä niitä voi myöskään asettaa tärkeysjärjestykseen.

Tekstiä, jossa kuva ja kirjoitus yhdessä muodostavat merkityksiä, voidaan kutsua multisemioottiseksi. Multisemioottisuudella tarkoitetaan sitä, että merkityksiä luodaan usealla eri tavalla. Kielen ja kuvien lisäksi multisemioottiset tekstit voivat sisältää myös ääntä tai vaikkapa liikkuvaa kuvaa. Englanninkielisessä ja paljolti kotimaisessakin kirjallisuudessa kyseistä ilmiötä on ollut tapana kutsua myös multimodaalisuudeksi.

Juuri multisemioottisuus on yritysten kotisivuille, ja miksei muillekin kotisivuille, erittäin tyypillistä. Kuvat ovat www-viestinnässä hyvin keskeisiä. Kotisivua ei tekstinä voi analysoida ilman, että ottaa huomioon kuvat, eikä verkkoon myöskään voi kirjoittaa kuvitusta huomioimatta. Multisemioottisuus ei ole ominaista vain kotisivuille. Sanoma- ja aikakauslehdet ovat yhtä lailla multisemioottisia, ja voidaanhan aivan perinteisen kirjoituksenkin ajatella olevan multisemioottista: kirjaimet itsessään ovat myös visuaalisia yksiköitä, eikä niiden muoto ole mitenkään merkityksetön.

Toinen asia, jossa kotisivut laajentavat perinteisten tekstien rajoja, on niiden poikkeuksellinen lineaarisuus. Perinteiset tekstit rakentuvat siten, että lukija etenee tekstissä vasemmalta oikealle ja alusta loppuun. Tällaista tekstiä kutsutaan lineaariseksi. Www-sivulle ei sen sijaan voi samalla tavoin yksiselitteisesti määrittää alkukohtaa tai etenemisjärjestystä. Lukija voi periaatteessa aloittaa lukemisen mistä kohtaa tekstiä haluaa ja edetä miten haluaa. Tällaista tekstiä kutsutaan joskus ei-lineaariseksi tai non-lineaariseksi, mutta ei-lineaarinen lukeminen tai kirjoitus ei taida todellisuudessa olla edes mahdollista. Osuvampi termi ilmiölle onkin multilineaarisuus.

Sanotaan, että ihmistä esittävä kuva on seikka, johon lukija ensimmäisenä kiinnittää huomionsa. Tällaiset kuvat ovatkin yritysten kotisivuilla varsin yleisiä. Vaikka lukija kiinnittää kotisivulla ensin huomionsa tällaiseen kuvaan, hänellä on sen jälkeen kuitenkin useita etenemisvaihtoehtoja, eikä hän varmaankaan lue tekstiä jonkin ennalta määrätyn järjestyksen mukaan. On myös varsin todennäköistä, että lukija ei lue kotisivua kokonaan. Hän hakee tarvitsemansa tiedon tai linkin ja jatkaa eteenpäin.

Voidaan tietysti kysyä, missä määrin lineaarisuus ja multilineaarisuus ovatkaan tekstin ominaisuuksia. Ehkäpä ne sittenkin ovat pikemminkin lukutapoja, ja erilaiset tekstit houkuttelevat lukemaan eri tavoin. Perinteinen teksti rohkaisee lukemaan oikealta vasemmalle ja alusta loppuun, kotisivu taas aivan toisin.

Tekstilaji osana kulttuurihistoriaa

Tekstin ohella toinen erittäin keskeinen käsite tekstintutkimuksessa on tekstilaji eli genre. Tekstilaji ei sinällään ole mitenkään erityisen akateeminen asia. Ihmiset luokittelevat normaalistikin tekstejä yhteisten piirteiden perusteella ja nimeävät näitä tekstien joukkoja eri tavoin.

Tekstintutkimuksen ja tekstilajiteorian näkökulmasta keskeisiä kriteerejä tekstilajin määrittelyssä ovat funktio ja rakenne. Saman tekstilajin edustajaksi laskettavat tekstit toteuttavat samaa sosiaalista ja kulttuurista funktiota. Esimerkiksi kaikki reseptit toimivat ohjeina ruoanlaittoon. Yhteinen funktio johtaa kuitenkin yhtäläisyyksiin muillakin tasoilla, esimerkiksi sanastossa (reseptien tapauksessa vaikkapa ruoka-ainesanastona), kieliopillisissa valinnoissa (esimerkiksi imperatiivien toistumisena ruoanlaitto-ohjeissa) sekä myös tekstuaalisessa rakenteessa.

On siis usein varsin helppo havaita, että joillain tietyillä teksteillä on paljon yhteistä. Tällaisiin havaintoihin ja luokitteluun ei tarvita erityisiä tieteellisiä välineitä, vaan se on normaalia arkista toimintaa. Tällaiseen arkiseen havainnointiin perustuu myös oma haluni luokitella yrityksen kotisivut omaksi tekstilajikseen. Niissä on varsin paljon yhtäläisyyksiä: yrityksen kotisivun tunnistaa sellaisen nähdessään ja onpa luokalla oma nimensäkin. Mutta onko kotisivu tekstilaji, ja jos on, mitä tämä tarkoittaa tekstilajin käsitteelle?

Tekstintutkimuksen näkökulmasta keskeisiä seikkoja tekstilajin määrittelyssä ovat siis funktio ja rakenne. Juuri nämä kaksi seikkaa ovatkin jossain määrin ongelmallisia kotisivujen kohdalla. Mikä ensinnäkin on kotisivun funktio? Oman tutkimukseni perusteella määrittelin yritysten kotisivulle monenlaisia funktioita, mutta mitään yhtä yksiselitteistä funktiota sille on vaikea määrittää. Yrityksen koko www-sivuston funktioksi voidaan ajatella yritystä koskevan informaation välittäminen. Tuo informaatio on hyvinkin erilaista, erilaisille lukijaryhmille tarkoitettua: tietoa yrityksestä ja sen tuotteista, työpaikoista, omistuksesta ja taloudesta. Www-sivuston aloitussivun eli varsinaisen kotisivun funktiona on puolestaan toimia etusivuna koko www-sivustolle. Aloitussivulta löytyy osa yritystä koskevasta informaatiosta ja ennen kaikkea tietoa siitä, miten tähän informaatioon pääsee käsiksi. Sekä koko www-sivustolla että erityisesti kotisivulla näyttäisi olevan kuitenkin myös toisenlainen funktio: luoda positiivista mielikuvaa yrityksestä. Tämäkin funktio toteutuu useilla eri tasoilla: yritysesittelyjen ja uutisotsikoiden kielessä sekä erityisesti sivujen kuvituksessa.

Kotisivun rakenne

Minkälainen yrityksen kotisivun rakenne sitten on? Heti on todettava, että se on varsin erilainen kuin monien muiden tekstilajien. Vaikkapa kertomuksista, lehtiuutisista tai tiedotteista on mahdollista hahmottaa kullekin tekstilajille tyypillisiä tai jopa pakollisia elementtejä, jotka asettuvat usein myös tiettyyn perättäiseen järjestykseen. Tällainen järjestys perustuu kuitenkin näiden tekstilajien lineaariseen etenemiseen. Kotisivu taas ei hahmotu lineaarisesti, eikä sen rakennekaan siis ole lineaarinen. Kotisivulla ei esimerkiksi ole alkua, keskikohtaa ja loppua.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kotisivun rakennetta voisi määritellä. Yritysten kotisivuista on hahmotettavissa paljon tyypillisiä osia. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen nimi ja logo, sivun pääasiallinen kuvitus, navigointipalkki ja uutiset-osio. Nämä osat myös sijoittuvat kotisivulle tiettyjen löyhien tendenssien mukaisesti. Esimerkiksi navigointipalkki on usein ylhäällä tai vasemmassa reunassa. Kotisivun rakenne on näin ollen ensinnäkin multisemioottinen, sillä kotisivu koostuu sekä kuvista että kirjoituksesta. Rakenne on myös visuaalinen, sillä osien erotteluun käytetään laatikoita tai eri värejä ja kirjoitus on vain osa visuaalista kokonaisuutta. Lisäksi kotisivun rakenne on spatiaalinen tai avaruudellinen, sillä osat eivät jäsennykään tiettyyn perättäisjärjestykseen vaan tilassa ylös tai alas, oikealle tai vasemmalle, keskelle tai reunaan.

Tekstilajitutkimuksen näkökulmasta erikoista on se, että kotisivun rakenteessa ei näyttäisi olevan juuri mitään sellaista, mitä voisi sanoa pakolliseksi. Vaikka nykyisin puhutaan tekstilajin osien pakollisuuden sijasta mieluummin tyypillisyydestä, on varsin erikoista, että yhtiön nimi ja jonkinlainen logo ovat ainoita elementtejä, jotka esiintyvät aineistoni kaikilla kotisivuilla. Jos kotisivun funktio on epämääräinen ja rakenne ainakin häilyvä, voiko kotisivua perustellusti nimittää omaksi tekstilajikseen?

Yritysten kotisivujen näkökulmasta tekstilajin, samanlaisten tekstien luokan, kriteereiksi hahmottuvatkin muut asiat kuin funktio ja rakenne. Näitä kriteerejä ovat tekstin materiaaliset rajat, kotisivujen verkkotunnus ja paljolti historiallinen kehitys. Kaikki tekstilajit ovat muokkautuneet tietynlaisiksi historiallisen kehityksen myötä. Tekstilajin nykyiset edustajat peilautuvat aina aiempiin saman tekstilajin edustajiin. Tekstilajit pikemminkin toistavat vanhoja konventioita kuin uudistavat niitä.

Www-sivustot ovat uusi kirjoituskulttuurin muoto, jonka piirissä muutoksia ja uudistuksia tapahtuu paljon, lähinnä teknisen kehityksen myötä. Kotisivun tunnistaa ensisijaisesti kotisivuksi siksi, että se on se sivu, joka selaimeen tulee, kun syöttää osoitekenttään yrityksen verkko-osoitteen. Kotisivut rajautuvat www-sivujen joukosta omaksi tekstilajikseen juuri omana tilanaan, etusivuna, jolla on tiettyjä yhtäläisiä piirteitä muiden saman ryhmän edustajien kanssa. Muutokset ja vakiintumattomuus ovat pikemminkin odotuksenmukaisia kuin yllättäviä tässä tekstilajissa. Näin on ollut ainakin tähän asti. Vuoden 2003 jälkeen, jolloin keräsin oman aineistoni, muutos on ollut varsin hillittyä. Sivuja päivitetään ja sivustoja uusitaan, mutta samat asiat tuntuvat toistuvan: kuvitus, navigointipalkki, uutiset, tuote-esittelyt ja niin edelleen. Olisiko kotisivu vähitellen vakiintumassa myös rakenteellisella tasolla, omine pienine erikoisuuksineen?

Kokonaan uusi tekstilaji

Kotisivut ovat kiinnostava tekstien laji, joka kyseenalaistaa käsityksiämme siitä, mitä teksti tai tekstilaji on. Tekstintutkimuksen näkökulmasta kotisivut pakottavat ajattelemaan näitä peruskäsitteitä uudesta näkökulmasta. Yrityksen kotisivu rinnastuu joiltain osin esimerkiksi lehden etusivuun tai sisällysluetteloon. Näitä ei kuitenkaan ole perinteisesti pidetty omina tekstilajeinaan. Ehkäpä olisikin syytä pitää. Onko esimerkiksi iltapäivälehden lööppilakana oman tekstilajinsa? Onko lehden etusivu oma tekstilajinsa? Miksi tai miksei?

Kotisivut haastavat myös käsitystämme siitä, mitä kirjoittaminen on. Kysymyksestä tulee myös hyvin käytännöllinen. Käsitys tekstilajista on tärkeä yhtä lailla kirjoittajalle kuin lukijallekin: kirjoittaja pystyy tuottamaan tietyn tekstilajin tekstejä vain, jos hän tuntee tekstilajin sanastolliset, retoriset ja rakenteellise käytännöt. Lukija taas pystyy lukemaan tekstiä sujuvasti, jos hän pystyy hahmottamaan sen paikan tekstien kentässä ja lukemaan sitä tietyn lajin edustajana, tiettyä tarkoitusta toteuttamassa. Kotisivulle kirjoittaminen ei siis ole tavallisen tekstin siirtämistä verkkoon vaan aivan uudenlaisen tekstin luomista.

Filosofian maisteri Kimmo Svinhufvud työskentelee lehtorina Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa. Hänen pro gradu -tutkimuksensa ”Yrityksen kotisivu tekstilajina” valmistui vuonna 2003.




Kielikello 2/2005
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »