Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2004

Kaisa Häkkinen

Kysyttyä

Mistä tulee poliisin vasikka?

Ensimmäisellä elinvuodellaan olevaa nautaa tai hirvieläimen poikasta merkitsevä vasikka on johdos vanhasta iranilaisperäisestä lainasanasta vasa, jota edelleenkin käytetään myös sellaisenaan erityisesti hirven tai poron vasikoista puhuttaessa. Nykysuomessa vasikka voi kuitenkin merkitä myös poliisin laskuun toimivaa ilmiantajaa. Miksi? Vastaus löytyy pienen mutkan kautta Raamatusta. Merkityksen kehitys perustuu raamatulliseen vertauskuvaan, joka löytyy Vanhan testamentin Tuomarien kirjan 14. luvusta. Taustaksi on hyvä tuntea koko tarina, joka on pääpiirteittäin seuraavanlainen:

Nuori voimamies Simson halusi puolisokseen filistealaisen tytön ja lähti kaupunkiin tutustumaan tähän. Matkalla hän kohtasi leijonan, jonka hän repi kappaleiksi paljain käsin. Tyttö miellytti Simsonia kovasti, vaikka hän kuuluikin viholliskansaan. Jonkin ajan kuluttua Simson lähti kosimaan tyttöä ja poikkesi matkalla katsomaan leijonanraatoa. Mehiläiset olivat tehneet sen sisään pesänsä, ja sieltä Simson otti hunajaa syödäkseen. Simson järjesti tytön kotona hääpidot ja esitti siellä kolmellekymmenelle sulhaspojalle arvoituksen: ruoka läksi syömäristä ja makeus väkevästä. Hän lupasi kaikille paidat ja juhlapuvut, jos he pystyisivät ratkaisemaan arvoituksen hääviikon kuluessa.

Sulhaspojat yrittivät, mutta eivät keksineet, mitä arvoitus voisi merkitä. Silloin he ryhtyivät painostamaan Simsonin nuorta vaimoa, uhkasivat polttaa hänen isänsä talon ja vaimon sen mukana, jos hän ei kertoisi ratkaisua. Vaimokaan ei tiennyt sitä, mutta hän meni itkemään Simsonille, ettei tämä rakastanut häntä, kun ei ollut kertonut hänelle ratkaisua. Niin kauan hän ahdisteli miestään, että tämä kertoi vastauksen. Vaimo puolestaan meni kertomaan sen sulhaspojille, jotka voitonriemuisina vastasivat Simsonille: Mikä on hunajaa makeampi ja jalopeuraa väkevämpi. Simson ymmärsi, että vaimo oli paljastanut salaisuuden ja vastasi vertauskuvallisesti: jollette olisi kyntäneet minun vasikallani, ette olisi osanneet ratkaista arvoitustani. Sen jälkeen hän meni ja tappoi kolmekymmentä miestä ja antoi heidän vaatteensa arvoituksen ”ratkaisijoille”.

Tässä vertauskuvallisessa sanonnassa kyntää jonkun vasikalla on siis vasikka alun perin viitannut ilmiantajaan eli Simsonin vaimoon. Tämä sanonta on ilmestynyt suomeksi painettuna vuoden 1642 Raamatussa, mutta todennäköisesti kirkonmiehet ovat esittäneet tätä vaikuttavaa tarinaa suullisesti jo aiemminkin. Joka tapauksessa on kysymys hyvin vanhasta sanonnasta, joka on ollut yleisesti tunnettu ja vuosisatojen ajan ahkerassa käytössä.

Tämän raamatullisen sanontatavan pohjalta vasikka on suomen kirja- ja yleiskielessä tullut myös irrallisena sanana käyttöön poliittisen puolueen, ryhmittymän, poliisin tms. ilmiantajan merkityksessä, mutta vasta paljon myöhemmin, ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella. Suurin osa tätä käyttötapaa valaisevasta esimerkkiaineistosta on vasta ajalta toisen maailmansodan jälkeen. Heikki Paunosen kokoamasta stadin slangin sanakirjasta kuitenkin ilmenee, että ainakin puhekielessä ilmiantajaa merkitsevä vasikka on kuitenkin ollut käytössä jo ennen sotia.

Kirjoittaja on Turun yliopiston suomen kielen professori. Hänen uusin teoksensa Nykysuomen etymologinen sanakirja on ilmestynyt 2004.




Kielikello 4/2004
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »