Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1993

Osmo Ikola

Tulla-futuurin historiaa

Kielikellossa 2/1993 (s. 3–4) oli Matti Vilppulan kirjoitus ”Onko tulla-futuuri tarpeeton?” (ks. Lue myös) Sen tarpeellisuudesta ja käyttökelpoisuudesta olen täsmälleen samaa mieltä kuin Vilppula: usein se on selvyyden takia tarpeellinen, mutta milloin selvyys ei sitä vaadi, tulisi tyytyä pelkkään preesensmuotoon (vrt. Nykysuomen käsikirja, kolmas uudistettu laitos, 1991, s. 59–60).

Kirjoituksensa lopussa Vilppula käsittelee lyhyesti tämän futuurityypin historiaa. Ei siinäkään mitään virhettä ole, mutta olisi ollut paikallaan mainita, että asiasta on olemassa vanha, paljon perusteellisempi selvitys (O. Ikola, Tempusten ja modusten käyttö ensimmäisessä suomalaisessa raamatussa verrattuna vanhempaan ja nykyiseen kieleen I, 1949, s. 231–241). Tästä vanhasta selvityksestäni käy ilmi mm., että ensimmäinen suomen kielioppi, jossa tulla-futuuri mainitaan, on A. G. Coranderin Finsk satslära (2. p., 1865). Myöhemmin A. W. Jahnsson piti tätä futuurityyppiä hylättävänä (1866). Sen sijaan esimerkiksi Artturi Kannisto ja E. A. Saarimaa sittemmin puolustivat tämän tyypin käyttöä.

Tulla-futuurin alkuperää selvittäessäni tulin samaan tulokseen kuin Vilppula nyt, nimittäin että se todennäköisesti on ruotsin vaikutuksesta tullut suomen kirjakieleen. Vanhin ruotsin kirjakielestä tavattu vastaavan futuurityypin (kommer att göra) esiintymä on N. Beckmanin mukaan vuodelta 1631. Suomen kirjakielessä tämä tyyppi on paljon myöhempi tulokas.

On hauska sattuma, että Vilppula esittää saman Nurmon murre-esimerkin (Ojajärvi 1945) kuin minä jo mainitussa selvityksessäni.




Kielikello 3/1993
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Onko tulla-futuuri tarpeeton? (Vapaasti luettavissa)

Tulla-futuuri – suomea vai ei (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »