Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2004

Leija Arvassalo

Kysyttyä

Magneettinen signaali

Neuvonnasta on kyselty ja sanomalehtien yleisönosastoissa keskusteltu g- ja äng-äänteiden merkitsemisestä ja ääntämisestä vierassanoissa: äännetäänkö sanat magneetti ja kognitio kirjoitusasun mukaan vai maηneetti ja koηnitio?

Suomen äänneopin yksinkertaisesta säännöstä ”yksi kirjain – yksi äänne” on olemassa joitakin poikkeuksia. Yksi niistä on vierassanojen gn-yhtymän g:n ääntäminen äng-äänteenä. Tämä tapa on vakiintunut suomeen ruotsin mallin mukaisesti (kuten verbissä signera). Yleisesti suomessa on siis äännetty maηneetti, koηnitio, siηnaali. Äng-äänne ei ole pelkästään vierassanoihin liittyvä ilmiö vaan se on esiintynyt jo Agricolan aikaisissa sanoissa (esim. keηkä). Omaperäisissä sanoissa η on kuitenkin esiintynyt vain k:n edellä.

Kuitenkin esimerkiksi sanoissa prognoosi ja diagnoosi on kirjoitustavan mukainen ääntämys ollut tavallisempi. Kirjoitustavan mukainen ääntäminen on englannin kielen vaikutusta, ja koska prognoosi ja diagnoosi ovat tulleet suomen kieleen paljon magneettia myöhemmin, niiden ääntöasun mallina on ollut englanti. Vaikuttaa siltä, että – kuten englannin kielestä tulevat vaikutteet yleensäkin – gn-yhtymän ääntäminen kirjain kirjaimelta on jatkuvasti yleistymässä. Suomen kielen perussanakirja kehottaa ääntämään mm. impregnoida-sanan kuten se kirjoitetaan; vanhemmissa oppaissa taas mainitaan, että tavallisesti äännetään impreηnoida.

Toisen näkemyksen mukaan myös magneetti, kognitio ja signaali voidaan ääntää kirjoitustavan mukaisesti. Normaalissa äidinkielisessä puheessa selvä ja yksiselitteinen g esimerkiksi sanassa kognitiotiede tuntuu kuitenkin melko kankealta, koska kirjoitustavan mukainen ääntäminen näissä vierassanoissa istuu suomen äännerakenteeseen kehnosti: suomalainen ääntää helposti proknoosi, mistä julkisesti esiintyviä usein moititaan. Ehkä eräs syy perinteiseen ruotsin mallin mukaiseen η:lliseen ääntämiseen onkin ollut sen parempi soveltuvuus kielemme äännerakenteeseen ja suomalaiseen suuhun.

Erään näkökannan mukaan siηnaali-tyyppinen ääntämistapa on kokonaan väistymässä. Kirjoitusasun mukaisen ääntämisen näet todettiin jo1980-luvulla olevan ”täysin hyväksyttävää ja tulevaisuudessa ehkä normaaliääntämys”. Voi olla, että tuo tulevaisuus on jo nykyaikaa, koska yleisönosastoissa kysellään, miksi ihmiset ääntävät sanan magneetti ikään kuin ensitavussa olisi äng-äänne. Vastaukseksi voidaan sanoa ainakin, että g:n ja η:n vaihtelu on aivan sanakohtaista. Lisäksi lainasanan ikä vaikuttaa ääntämykseen, samoin puhujan murretausta.




Kielikello 3/2004
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »