Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2004

Jaakko Anhava

Lukijoilta

Nimiä ja naapureita

Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.

---

Saksa, Tyskland, Germany, Allemagne, Vāczeme, nemetskij, tedesco sekä vielä Deutschland: kuinka ihmeessä samalla maalla ja kansalla on näin monta nimeä eri kielissä? (Kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, ranska, latvia, venäjä, italia ja itse saksa. Venäjän ja italian sanat tarkoittavat ’saksalaista’ja ’saksan kieltä ’: maan nimi on molemmissa Germania.)

Ruotsin tysk ja italian tedesco ovat mukautuneet näihin kieliin matkan varrella, mutta ne ovat samaa juurta kuin saksan deutsch. Germania on latinaa: siten roomalaiset nimittivät maata, jossa germaanikansat asuivat paljon ennen kuin saksan kieltäkään oli olemassa. Yksi näistä kansoista olivat alemannit, joista tulee ranskan Allemagne sekä espanjan ja portugalin Alemania.

Venäjän nemetskij ja muiden slaavilaisten kielten vastaavat sanat tarkoittivat alkuaan ’mykkää’– eivät tässä tapauksessa puhekyvytöntä vaan kielitaidotonta, joka ei osannut ”oekeitten immeisten” eli slaavien kieltä. Balttilaiskielten latvian Vāczeme ja liettuan Vokietija epäilemättä ovat samaa juurta, mutta niiden etymologia, siis mikä tämä sama juuri on, ei ole selvinnyt.

Saksa taas, kuten saattaa arvatakin, on sama sana kuin Saksi, Sachsen. Nykyinen Saksin osavaltio tosin on kaukana Suomesta, mutta alkuaan saksien germaanikansa asusti Itämeren rannoilla ja oli näistä kansoista eniten yhteyksissä myös Pohjoismaihin.

Mutta ei Ruotsikaan ole meillä Sverige eikä Venäjä kuin pilkkapuheessa Ryssä. Unkarin kielessä lengyel on ’puolalainen’ ja olasz ’italialainen’. Turkiksi Albania on Arnavut ja Kreikka Yunanistan – sitä paitsi ei Albania (Shqipëria) eikä Kreikka (nykymuoto Ellas) ole omalla kielelläänkään sama kuin kansainvälisesti. Walesiksi Lloegr on Englanti ja Sais ’englantilainen’. (Jälkimmäinen juontaa sekin sakseista, joita varhaiskeskiajalla paljon muutti Isoon-Britanniaan; tavallaan englantilaiset siis walesiksi ovat ”saksalaisia”, niin kuin hollantilaiset puolestaan englanniksi: Dutch on alkuaan sama sana kuin deutsch.)

Kaikkiin on selityksensä historiassa: naapurimaa, tai melkein-naapurimaa, johon on ollut paljon yhteyksiä (kuten meiltä Saksaan ja Unkarista Puolaan ja Italiaan, jotka Unkarin suurvalta-aikoina jopa olivat tämän naapurimaita), on usein saanut muiden kielten käytännöstä poikkeavan nimen. Se, että juuri Saksalla on niin monta eri nimeä, johtuu maan sijainnista Euroopan keskellä ja runsaista yhteyksistä joka taholle: se on ollut lähes kaikkien Euroopan kansojen naapuri tai melkein-naapuri.




Kielikello 3/2004
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »