Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2004

Raija Lehtinen

Onko lähestymistavassa naisiin korjattavaa?

Jos lähestymistapa naisiin on kunnossa, niin olisiko valittamista vastuunkannossa ikävistä asioista, maksuhalukkuudessa ruoasta tai lähtöajassa kouluun? – No, hyvä on, arvasitte oikein: en ole puhumassa näistä asioista vaan näiden ilmausten rakenteesta; Tehän luette parhaillaan Kielikello-lehteä.

---

Rektio on sanojen määritteiden määrämuotoisuutta, sitä että jokin (usein pää)sana vaatii toisen samassa rakenteessa olevan (määrite)sanan tiettyyn taivutusmuotoon. Tästä käytetään myös nimitystä sanan järjestyminen tai sijamuodon valinta. Suomen kielessä esimerkiksi verbi myydä voi saada jatkokseen ilmaukset hyvällä hinnalla, hyvästä hinnasta tai hyvään hintaan, joiden kaikkien merkitys – kumma kyllä – on karkeasti ottaen sama. Mutta kaikki verbit eivät ole yhtä sallivia: ei ole merkityksen kannalta ollenkaan sama asia, kirjoitanko kynällä, kynästä vai kynään. Eikä kaikkien verbien kanssa ole mahdollista käyttää ollenkaan äskeisiä sijamuotoja: vai voiko esimerkiksi miettiä aivoista tai aivoihin?

Yhdyssanojen osat

Esitän jatkossa havaintoja yhdyssanoihin liittyvien sanojen sijamuodon valinnasta. Esimerkit ovat viime vuosilta ja pääosin korkeakouluopiskelijoiden kirjoituksista: oikeus- ja yhteiskuntatieteilijöiden tutkielmista ja muista opinnäytteistä kielenkorjauksessa silmään osuneita tapauksia. Poimintoja on kertynyt myös radiotoimittajien puheesta. Edessäni on liki 60 erilaista yhdyssanarektioesimerkkiä.

Kaikki yhdyssanat koostuvat alku- ja jälkiosasta tai toisin sanottuna määrite- ja perusosasta. Perusosa on ydin, sen merkitys on tärkein: se ilmaisee, mikä asia tai esine on kysymyksessä. Määriteosa tarkentaa tätä, antaa jotakin lisätietoa. Erilaisia perusosia on tämän jutun aineistossa 32 sanaa ja määriteosia 51. Määriteosat ovat siis jonkin verran suosineet joitain perusosia. Katsotaankin ensin, millaisia jälkiosia poiminnoissa on; sitten katsotaan alkuosia.

Suosituimmat jälkiosat ovat -tapa, -mahdollisuus, -oikeus, -velvollisuus, -valta, -kyky, -vaikeus ja -todennäköisyys (yhteensä 58 esiintymää). Kokonaiset yhdyssanat ovat sellaisia kuin lähestymistapa, suhtautumistapa; vaikutusmahdollisuus; muutoksenhakuoikeus, omistusoikeus, valitusoikeus; osallistumisvelvollisuus, takaisinmaksuvelvollisuus, tarkastusvelvollisuus; päätäntävalta, vaikutusvalta; reagointikyky, sopeutumiskyky; selviytymisvaikeus; työllistymistodennäköisyys. Sanaluokaltaan aineiston perusosissa on kolme neljäsosaa yksiosaisia substantiiveja (-aika, -malli, -motiivi, -syy, -tapa, -vaara jne.) ja näissä pieni osa verbeistä muodostuneita teonnimiä (-esitys, -kielto, -saanti). Yksi neljäsosa on sellaisia substantiiveja, jotka on muodostettu adjektiiveista päätteellä -us-, -ys- tai -uus, (-vaikeus, -velvollisuus). Mainittakoon sekin, että aineistossa on yksi adjektiiviloppuosainen sana (osallistumishaluinen).

Entä tarkasteltavana olevien yhdyssanojen alkuosat? Nekin ovat valtaosaltaan substantiiveja ja peräti 85-prosenttisesti verbeistä muodostuneita teonnimiä. Määriteosista on monta esimerkkiä jo edellä, ja tässä niitä on vielä muutama lisää: ajattelu-, lähtö-, odotus-, selonotto-, vastaus-. Suuri ryhmä teonnimialkuosissa ovat -minen-loppuisten teonnimien -mis-loppuiset muodot, nämä erehtymis-, hakeutumis-, saamis-tyyppiset. Sillä seikalla, että alkuosat ovat syntyjään verbilähtöisiä, näkyy olevan vaikutusta yhdyssanojen rektioihin. Saatte kohta nähdä.

Heikot alkuosat

Kovin ”heikkoihin” lauseenjäseniin ei ole yleensä mahdollista viitata esimerkiksi pronominilla. Tarkoitan nyt erityisesti attribuutteja verrattuna sellaisiin ”vahvoihin” lauseenjäseniin kuin subjekti, objekti tai predikaatti. Vai mitä sanotte seuraavasta virkkeestä [kursivoinnit tässä ja jatkossa minun]: ”Etenkin naisjärjestöjen taidot joutuivat koetukselle, sillä ne vastasivat suurimmasta osasta avustustyötä.” Kirjoittaja on kertomassa, että naisjärjestöt vastasivat avustustyöstä, mutta sana naisjärjestöjen on genetiiviattribuutti sanalle taidot, eikä ne-pronomini pysty viittaamaan niin heikossa lauseasemassa olevaan sanaan; se viittaakin subjektiin eli sanaan taidot. (Korjaukseksi sopisi vaikkapa: – – sillä nämä järjestöt vastasivat – – .)

Myös yhdyssanan alkuosa on yhdyssanan perusosan attribuutti. Seuraavan virkkeen viittaus on kohdistettu yhdyssanan alkuosaan: ”Koska olemme televisiokansaa, perustuu myös arvomaailmamme osittain sen antamiin malleihin.” Tarkoitus on sanoa, että arvomaailmamme perustuu television antamiin malleihin, mutta tämän sanomiseksi pitäisi käyttää sanaa television eikä pronominia sen. Pronomini ei kykene viittaamaan vain yhdyssanan alkuosaan.

Yhdyssanan alkuosa on heikko lauseenjäsen myös rektioita muodostettaessa: ei niitäkään voi rakentaa yhdyssanojen alkuosien mukaan. Jos kysytään, ”millaisia ovat maahanmuuttajien tyypilliset sopeutumisongelmat Suomeen”, on kysyjän mielessä ilmeisesti rektio sopeutua Suomeen tai sopeutuminen Suomeen; tuskin ongelmat Suomeen, joka ei käypä rektio olekaan.

Vääriä rektioita ja niiden korjaustapoja

Huonolta kuulostavia ovat mm. seuraavat yhdyssanojen rektiot.

1) ”– – määräävällä asemalla tarkoitetaan riippuvuussuhdetta määräävässä asemassa olevasta yrityksestä.”

2) ”Osasyy äänestyslaiskuudesta on puolueiden samankaltaisuudessa.”

Esimerkeissä 1 ja 2 rektiot rakentuvat sanojen alkuosien varaan: riippuvuus jostakin ja osa jostakin ovat oikeita rektioita, mutta oikeita eivät ole ”suhde jostakin” ja ”syy jostakin”. Olisikin sanottava riippuvuussuhde määräävässä asemassa olevaan yritykseen ja osasyy äänestyslaiskuuteen tai äänestyslaiskuuden osasyy. Nämä sijanvalinnat on tehty yhdyssanojen jälki-, ei alkuosien mukaan.

3) ”Kaikilla perheenjäsenillä on erilaiset lähtöajat kouluun ja töihin.”

Tässäkin rektio on yhdyssanan alkuosan mukainen (lähtö kouluun, lähtö töihin), ei perusosan (”aika kouluun”). Paikallissijamääritteet kouluun ja töihin olisi mahdollista siirtää yhdyssanojen alkuosiksi. Esimerkki olisi sen jälkeen tällainen: Kaikilla perheenjäsenillä on erilaiset kouluun- ja töihinlähtöajat.

Useimmiten väärän yhdyssanarektion korjaaminen vaatii yhdyssanan katkaisemisen osiksi ja alkuosan teonnimen palauttamisen verbiksi.

4) ”Rosenaun mukaan valtiolla on neljä sopeutumismallia muuttuneeseen ympäristöön: mukautuva, mukautumaton, edistävä ja säilyttävä.”

Jos teksti olisi omani, kirjoittaisin: – – neljä mallia sopeutua muuttuneeseen ympäristöön. Samaan tapaan korjaisin seuraavan:

5) ”Ne pariskunnat, joilla on lapsia, nimesivät lasten – – hyvinvointiin liittyvät seikat keskeisiksi muuttomotiiveiksi haja-asutusalueelle.”

Korjausehdotus: – – keskeisiksi motiiveiksi muuttaa haja-asutusalueelle.”

Yhdyssanankatkaisuratkaisu sopii ja onnistuu lähes aina:

6) ”– – poikasten selviytymistodennäköisyys aikuisiksi – –” on poikasten todennäköisyys selvitä aikuisiksi,

7) ”selviytymisvaikeudet tavallisista tehtävistä” ovat vaikeuksia selviytyä tavallisista tehtävistä ja

8) ”aikaisemmat yrityskerrat eduskuntaan” ovat aikaisempia kertoja yrittää (tai pyrkiä) eduskuntaan.

Monesti on mahdollista muuttaa virkkeen rakennetta muullakin tavalla, joko lyhyemmäksi tai pitemmäksi mutta sillä tavalla väljemmäksi, että rektiovirhe häviää.

9) ”[Yksi ryhmä väkisinmakaajia ovat henkilöt,] joilla on kontaktivaikeuksia vastakkaiseen sukupuoleen.”

Korjaus: – – joilla on vaikeuksia kontakteissa vastakkaiseen sukupuoleen.

10) ”Mikä maksuhalukkuus suomalaisilla on kotimaisesta ruoasta?”

Korjaustapoja on useita, mm.: Miten halukkaita suomalaiset ovat maksamaan suomalaisesta ruoasta? tai Miten paljon suomalaiset haluavat maksaa kotimaisesta ruoasta?

Joissain tapauksissa rektio ei ole yhdyssanan kummankaan osan kannalta oikein. Näin on muun muassa seuraavissa, vieläpä varsin tavallisissa ilmauksissa:

11) ”Tämä on väärä lähestymistapa alueellisiin ongelmiin.”

12) ”Tarkastelen eri lähestymistapoja persoonalliseen identiteettiin.”

13) ”Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön uusi menettelytapa budjettipolitiikan koordinointiin.”

Emme käytä arkisemmissa ilmaisutilanteissa rakennetta tapa johonkin, emme sano ”tapa syömiseen” tai ”tapa kävelemiseen”. Myöskään verbillä lähestyä ei ole rektiota lähestyä johonkin tai jonnekin. Koko rektio matkiikin todennäköisesti jonkin lähimerkityksisen ilmauksen mallia. Merkitykseltään lähellä olisi esimerkiksi sanonta näkökulma johonkin. Siitä illatiivi olisi voinut siirtyä tieteellisessä kirjoittelussa tavallisen lähestymistavan rektiosijamuodoksi. Kyseenalaisena pidän kuitenkin rektion onnistuneisuutta. Edellä ehdotettu yhdyssanan purkukeino tepsisi myös näihin: tapa lähestyä ongelmia, identiteettiä; viimeisessä esimerkissä riittäisi ehkä tapa koordinoida budjettipolitiikkaa.

Samalla tavoin molemmilta osiltaan väärän rektiorakenteen näkee usein oikeudenkäyntiä koskevissa kirjoituksissa ilmauksessa

14) ”muutoksenhakuoikeus tuomiosta”.

Ei ole rektiota ”oikeus jostakin”, ei liioin ”muutoksenhaku jostakin”, ei edes ”muutos jostakin (asiasta)”. Parempi olisikin käyttää rakennetta oikeus hakea muutosta tuomioon.

Oikeita mutta silti vääriä rektioita?

Poiminnoissani on myös sellaisia esimerkkejä yhdyssanojen rektioista, että määritesanan sijamuoto on oikea sekä yhdyssanan alku- että jälkiosan kannalta – siis juuri päinvastaisia kuin edelliset esimerkit, joissa sijamuoto oli väärä molempien yhdysosien kannalta.

15) ”työnantajien heikennysesitykset alan sopimuksiin

16) ”reagointikyky yllättäviin tapahtumiin

17) ”sopeutumiskyky vaihteleviin luonnonmuutoksiin

18) ”periaatteen soveltamismahdollisuudet tapaukseen

19) ”asukkaiden vaikutusmahdollisuudet alueen asioihin

20)”vaihto-oikeus osakkeisiin

21) ”tutustumisretki puolisoon

22) ”muutostarpeet alkoholilainsäädäntöömme

23) ”vaikutusvalta omiin asioihin

24) ”osallistumisvelvollisuus markkinointikustannuksiin

Huomaamme kyllä, että toimivia rektioita ovat sekä heikennys johonkin että esitys johonkin, reagointi (tai reagoida) johonkin ja kyky johonkin, soveltaminen (tai soveltaa) johonkin ja mahdollisuudet johonkin jne. Silti tuntuu, että rektiorakenteet ovat samaa syntyä kuin edellä käsitellyt, että ne eivät oikein istu yhdyssanojen tarkoittamaan merkitykseen. Vai mitä mieltä olette kehotuksesta ”Lähde tutustumisretkelle puolisoon”? Tahallisen tai tahattoman hauskan otsikon tarkoitus oli yllyttää kuvaannolliselle retkelle tutustumaan puolisoon. Paremmalta kuulostaisivat myös 19) mahdollisuudet vaikuttaa alueen asioihin, 22) tarpeet muuttaa alkoholilainsäädäntöämme, 23) valta vaikuttaa omiin asioihin, 24) velvollisuus osallistua markkinointikustannuksiin.

Esimerkeissä 15–24 on vain ikään kuin sattumalta oikeat rektiot, siksi että yhdyssanojen loppuosien vaatimat rektiosijat ovat samat kuin alkuosien edellyttämät. Näitä esimerkkitapauksia on kuitenkin pienessäkin aineistossani neljäsosa. Muutamista yhdyssanojen jälkiosista on runsaasti esimerkkejä: sellaisista kuin kyky, mahdollisuudet, oikeus, todennäköisyys, valta ja velvollisuus. Näistä taas on selvästi väärin muodostettujen rektioiden ohessa myös paljon tätä luultavasti sattumalta oikein muodostettua tyyppiä.

Tämän rektiotyypin sanat ovat voineetkin toimia eräänlaisina välittäjänä: antaa sellaista mallia, että rektion voisi muodostaa yhtä hyvin yhdyssanan alku- kuin loppuosan mukaan. Näissä sanoissahan sijanvalinnan lopputulos on kuitenkin ollut sama. Kuulija tai lukija ei näiden mallien perusteella ole voinut tietää, että merkityksen kannalta oikeampi rektio olisi joka tapauksessa yhdyssanan perusosan mukainen – ja merkityserokin on kaiken lisäksi joissain tapauksissa vähäinen.

Tapa lähestyä naisia on hyvä

Mikä on mietiskelyjeni lopputulos? Haluan ainakin sanoa, että edellä esittelemäni yhdyssanojen rektiovirhetapaukset eivät ole kielenkäytön keskeisimpiä ongelmia. Näitä virheitä on etupäässä virallis- ja tieteellisluonteisissa teksteissä. Opiskelijoilleni olenkin sanonut, etteivät tulisi niin oppineiksi, että kirjoittavat noin kompakteja rakenteita. Eihän lyhyt, hieno yhdyssanarakenne ole etu, jos ilmaus on samalla vaikeasti ymmärrettävä ja kielellisesti suorastaan väärä. Aikaansaatu tulos on sama kuin jos käyttäisi väärää työkalua, koettaisi sahata kirveellä tai hakata sahalla. Kielessäkin jokaisella ilmaustyypillä on oma tai omat tehtävänsä. – Minusta monet yhdyssanarektiot on hyvä purkaa: on parempi käyttää tapaa lähestyä naisia kuin lähestymistapaa naisiin.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielenlehtori.




Kielikello 3/2004
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »