Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2004

Matti Punttila

”Sanasuosituksia”

Kielitoimistolla on erikoinen asema suomalaisten ajatusmaailmassa: sitä kunnioitetaan, mutta samalla sen asiantuntemusta halutaan epäillä.

---

Joidenkin mielestä ohjeita muutellaan vain muuttamisen takia. Tämä näkyy myös Kielitoimistosta ja kielenhuoltajista kertovissa kaskuissa.

Jouni Apajalahden näytelmässä Pokkasakki (1962, kirjana 1966) miehet pohdiskelevat vanhahkon kaupunkitalon roskalaatikolla:
– Minusta tuntuu, että nuorta polvea moititaan aivan liikaa ja että moittijat jättävät melkein aina pois laskuistaan kaunakertoimen.
– Kaunakerroin? Onko se niitä Kielitoimiston hyväksymiä uusia sanoja?
– Tuskin. He kai suosittelisivat muotoa kaunankerroin.

Eräässä varhaisessa radiohupailussaan Spede Pasanen kertoi kielenhuoltouutisen päänsärystä: Enää ei saa sanoa, että ”pää on sekaisin kuin Haminan kaupunki”. Professori Maansaaren (viittaa kielenhuollon auktoriteettiin E. A. Saarimaahan) mukaan pitää käyttää nominatiivimuotoa ”pää on kuin Hamina-kaupunki”.

Erityisesti uudissanat ovat sellaisia, jotka tuntuvat ärsyttävän monia suomalaisia. Kielitoimiston kontolle on pantu mm. erilaisissa sanakilpailuissa esiin tulleita huvittavia sanaehdotuksia ja pakinoitsijoiden luomuksia. Monet niistä ovat vierasperäisten tai muuten sopimattomiksi koettujen sanojen korvikkeita, sellaisia kuin

elektronimikroskooppi – paremmin: sähkälehitutähystin
kioski – paremmin: myymiö
korppu – paremmin: kaksoispaistikas tai kuivio
munakello – paremmin: lyhytaikavaroitin
pakkopulla – paremmin: velvo
sohva – paremmin: pehmustettu joukkoistuin

Epätoivottuihin vierassanoihin on luettu myös sana nolla. Kerrotaan, että hyvää kieltä vaalivan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (jonka tiloissa muuten tehtiin Nykysuomen sanakirjaakin) ainoan puhelimen numero oli aikoinaan 2706. Puhelimeen vastattiin kuulemma:
– Seitsemänkolmatta, ontonen, kuusi.

Lähteet

Punttila, Matti: Haaskannäköinen tyttö (WSOY 1998), Pilkettä silmäkulmaan (WSOY 2001) ja Poskettomia huulia (WSOY 2004, ilmestyy syyskuussa)


Kielikello 2/2004
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »