Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2004

Riitta Eronen ja Sami Takala

Merenkulkusanasto kummastuttaa

Kysymys: Ruotsiin menevän laivan voi ilmaista joko proprilla Ruotsin-laiva tai appellatiivilla ruotsinlaiva. Ruotsin-laiva tarkoittanee mitä tahansa Ruotsiin ajavaa laivaa, mutta entä ruotsinlaiva? Tarkoitetaanko sillä nimenomaan matkustajalaivaa? En ole törmännyt vaikkapa ”vironlaivaan” tai ”tallinnanlaivaan”, vaikka Viroon kulkee samanlaisia laivoja kuin Ruotsiin. Ovatko Tallinnaan kulkevat laivat nimenomaan ruotsinlaivoja? Ei toisaalta puhuta myöskään ”brysselinkoneesta” eikä ”joensuunjunasta”. Puhumattomuuden ymmärtää, sillä Brysseliin lentävä kone ja Joensuuhun menevä juna eivät poikkea muista lentokoneista eivätkä junista, toisin kuin ruotsinlaiva Saksan-laivasta. Ruotsinlaiva merkitsee siinä tapauksessa laivaa, joka on sekä huvittelupaikka että kuljetusväline.

Kovin vanha keksintö ei ole niin sanottu ro-pax-alus. Se on laiva, joka kuljettaa rahtia mutta ottaa myös matkustajia. Mikä on laivatyypin suomenkielinen nimi? Matkustaja-autolautta se ei ole, mutta entä rahtimatkustajalaiva? Samantyyppisiä tapauksia on muitakin: ro-ro-alus, ro-lo-alus, lo-lo-alus. Miten tämmöisiä laivoja pitäisi nimittää suomeksi, ja mitkä ovat niiden oikeaoppiset lyhenteet? Aiempien esimerkkien lisäksi näkee käytettävän Ro-Ro, Ro Ro, Ro/Ro ja ro/ro -tyyppisiä lyhenteitä.

Sami Takala
toimitussihteeri, Laiva


Vastaus: Kirjoitusasun Ruotsin-laiva rinnakkaismuotona on tosiaan pienellä ja yhteen kirjoitettu ruotsinlaiva. Sillä tarkoitetaan matkustajalaivoja, joilla myös huvitellaan, mutta jotka kyllä kulkevat nimenomaan Ruotsiin ja takaisin. Pienikirjaimisuuden mahdollistaa (isokin alkukirjain on aina oikein) se, että sanasta on muodostunut yleiskäsite, jollaista Tallinnan-laivoista ei ainakaan vielä ole tullut.

Ro-ro ja lo-lo

CD-Perussanakirjassa on hakusana ro-ro-alus (huom. lyhenteen pienet alkukirjaimet), joka siis on alustyypistä meillä käytössä oleva sana. Selitteenä on ”alus, joka kuljettaa omilla pyörillään liikkuvia tavarayksiköitä.” Lyhenne ro-ro tulee englannin sanoista roll on, roll off .

Samaan tapaan muodostettu lyhenne lo-lo, (engl. lift on, lift off) tarkoittaa lastaamista nostureiden avulla.

Ro-pax-alus

Edellä mainittuja uudempi laivatyyppi on ro-pax-alus, jossa Tekniikan Sanastokeskuksen selvityksen mukaan yhdistyvät ro-ro-rahtialuksen ja matkustaja-aluksen ominaisuudet. Lyhenteen jälkiosa pax viittaa matkustajaan (engl. passenger). Alan sanastoissa ei ainakaan toistaiseksi ole suomalaistettua vastinetta, mutta ainakin yleiskieleen sopisi hyvin matkustaja-rahtilaiva – huom.: sanojen matkustaja ja rahti välissä on yhdysmerkki, joka osoittaa, että yhdyssanan osat ovat rinnasteisia.

Riitta Eronen




Kielikello 1/2004
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Matkustaja-rahtilaiva ja puolipasaseeri (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »