Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2004

Annastiina Viertiö

Saanko eläkettä?

Edellisessä Kielikellon numerossa  kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä (ks. Lue myös). Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.

---

Kunnallinen eläkelaki uudistettiin viime vuonna. Kun uutta lakia silmäilee, huomaa nopeasti, ettei se kaikilta osin avaudu tavalliselle kansalaiselle, esimerkiksi kunnan työntekijälle, jonka tulevaisuuden näkymiin laki vaikuttaa. Lukijan pitäisikin tuntea suomalainen eläkejärjestelmä ja hallita juridisen kielenkäytön vakiintuneet ilmaisutavat. Teksti on hankalaa mm. seuraavista syistä:

Tuntemattomat termit

Lukijan oletetaan tuntevan monia sellaisia termejä, jotka eivät kuulu yleiskieleen. Hänen oletetaan esimerkiksi tietävän, mitä tarkoittavat lepäävänä oleva eläke, ansainta-aika ja ansion alenema. Myös eläkeaika oletetaan tutuksi, vaikka termillä ei selvästikään viitata yleiskielen tapaan siihen aikaan, jolloin ihminen on eläkkeellä:

Työntekijällä, joka on täyttänyt 58 vuotta, on oikeus saada osa-aikaeläkettä edellyttäen, että: – –

3) hänen palvelussuhteensa perusteella otettaisiin huomioon eläkeaikana tuleva aika, jos hän osa-aikaeläkkeen alkamishetkellä olisi tullut työkyvyttömäksi; – –.

Varsin epäselvältä tuntuvat esimerkiksi lain 1. ja 2. pykälä, joissa kunnallinen eläkelaitos on sekä ylä- että alakäsitteenä eikä kumpaakaan määritellä:

1 § Lain tarkoitus

Tässä laissa säädetään työansioiden perusteella määräytyvästä kunnallisesta eläketurvasta. Eläketurvasta huolehtii julkisoikeudellinen kunnallinen eläkelaitos.

2 § Jäsenyhteisöt

Kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöjä suoraan tämän lain nojalla ovat kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnallinen eläkelaitos ja Kuntien takauskeskus. – –.

Jotkin termit kyllä määritellään, mutta ei välttämättä siinä yhteydessä, jossa lukija niihin törmää ensimmäistä kertaa.

13 § Varhennettu vanhuuseläke

Työntekijällä on oikeus saada vanhuuseläkkeensä varhennettuna vanhuuseläkkeenä aikaisintaan viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän täyttämistä. Varhennuksen vuoksi eläkettä vähennetään varhennusvähennyksellä. Varhennettuun vanhuuseläkkeeseen sovelletaan muutoin, mitä vanhuuseläkkeestä tässä laissa säädetään.

Pykälästä puuttuu viittaus 42. pykälään, jossa varhennusvähennyksestä kerrotaan enemmän.

Lain neljäs pykälä sisältää yleiset määritelmät. Pykälässä termejä selitetään toisilla termeillä. Lukijan pääteltäväksi jää esimerkiksi se, mitä eläketapahtumalla tarkoitetaan:

Tässä laissa tarkoitetaan: – –
6) tulevalla ajalla eläketapahtuman ja vanhuuseläkeiän täyttämisen välistä aikaa; – –.

Määritelmät pikemminkin täsmentävät ja rajaavat yleiskielen sanojen tarkoitetta kuin selittävät käsitteitä niitä hallitsemattomalle. Esimerkiksi palvelussuhde, työntekijä, edunjättäjä ja edunsaaja rajataan tarkoittamaan yleiskieltä suppeammin vain tämän lain piiriin kuuluvia palvelussuhteita ym.

Etäännyttävät sananvalinnat

Tekstissä puhutaan joistakin jokapäiväiseen elämään kuuluvista asioista varsin etäännyttävin sanamuodoin.

Luottamushenkilön jälkeen ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen.

Työttömyyspäivien lukumääränä käytetään – –.– – keskeytysaikaan kohdistuu – – vanhempainloma – –.

– – ennen sitä kalenterivuotta, jona – – työntekijällä on ollut yrittäjätoiminta – –.

– – jonka ajan työntekijä on ollut – – yrittäjätoiminnassa, – –.

– – jos etuus on maksettu – – eläketapahtuman sattumisvuodelta.

Ymmärrettävämpiä ilmauksia olisivat esimerkiksi ”henkilön kuoleman jälkeen”, ”työttömyyspäiviksi lasketaan”, ”työntekijä on ollut keskeytysaikana vanhempainlomalla” ja ”työntekijä on toiminut yrittäjänä”. Eläketapahtuman sattumisvuodella tarkoitetaan ehkä eläkkeen alkamisvuotta.

Erityisesti huomiota kiinnittää se, että luvut esitetään mutkikkaasti:

Eläkkeen määrä on 1/8 prosenttia eläkepalkasta kuukautta kohti: – –.

– – jos hänen keskimääräinen työansionsa työeläkelakien piiriin kuuluvassa toiminnassa on yhteensä vähintään 3,5 kertaa 15,14 euroa kuukaudessa.

Tekstissä on lisäksi sanoja ja sanontoja, jotka kaavamaisesti toistuessaan luovat byrokraattista sävyä. Tällaisia ovat esimerkiksi yhdenjaksoisesti, muutoin, edellyttäen että ja jollei x:stä muuta johdu. Yleiskielessä tavallisempia ovat esimerkiksi yhtäjaksoisesti, muuten, jos (mikäli, kunhan) ja jollei x:stä johdu muuta tai paitsi jos x:stä johtuu muuta. Myös huomioon ottaen toistuu usein, mutta se on monitulkintaisempi: tarkoitetaanko jonkin takia tai perusteella, jostakin huolimatta vai johonkin nähden?

Yksi virke, monta asiaa

Sanaston lisäksi myös lauseet ja virkkeet ovat paikoin vaikeaselkoisia. Lukijan olisi helpompi arvioida esimerkiksi sitä, onko hänellä oikeus osa-aikaeläkkeeseen, jos kaikkia edellytyksiä ei mahdutettaisi yhteen virkkeeseen:

Työntekijällä, joka on täyttänyt 58 vuotta, on oikeus saada osa-aikaeläkettä edellyttäen, että: – –
2) hänellä on ennen osa-aikaeläkkeen alkamista tämän lain piiriin kuuluvaa palvelua yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hän on ollut ennen osa-aikaeläkkeen alkamista välittömästi edeltäneiden viiden vuoden aikana yhdessä tai useammassa eläkkeeseen oikeuttavassa palvelussuhteessa yhteensä vähintään kolme vuotta ja on ollut tänä aikana sellaisessa kokoaikaisessa palvelussuhteessa, jossa hänen tässä laissa tarkoitettu työansionsa tai työansio tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa ja jonkin muun työeläkelain piiriin kuuluvassa palvelussuhteessa tai yritystoiminnassa yhteensä on vähintään 4 kertaa 15,14 euroa kuukaudessa; – –.

Edellytykset olisi helpompi hahmottaa, jos ne esitettäisiin esimerkiksi luetelmana. Samoin voisi kertoa ensin pääperiaatteet ja vasta sitten täsmentää, mitkä ansiot lasketaan mukaan. Tulkintaa helpottaisi myös se, että ”tänä aikana” korvattaisiin täsmällisemmällä ilmauksella.

Täsmennyksiä ja varauksia on monesti upotettu keskelle lausetta, vaikka ne voisi sijoittaa muuallekin:

Ennen vuotta 1944 syntyneellä työntekijällä, joka on täyttänyt 58 vuotta, on oikeus saada yksilöllistä varhaiseläkettä, jos hänen työkykynsä, huomioon ottaen sairaus, vika tai vamma, ikääntymiseen liittyvät tekijät, ammatissa olon pitkäaikaisuus, hänelle työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työolosuhteet, on pysyvästi siinä määrin alentunut, ettei hänen kohtuudella voida edellyttää enää jatkavan ansiotyötään.

Esimerkin joka-lause lienee turha lain voimassaoloaikana. Huomioon ottaen -lauseenvastikkeen taas voisi erottaa omaksi virkkeekseen:

Työkykyä arvioitaessa otetaan huomioon
– sairaus, vika tai vamma
– ikääntymiseen liittyvät tekijät
– ammatissa olon pitkäaikaisuus
– työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus
– työolosuhteet.

Punainen lanka puuttuu

Viittauksia tekstin sisällä on niukasti, ja viittaustekniikka poikkeaa tavanomaisesta. Tuntuu esimerkiksi hämäävältä, kun juuri luettuun ei viitata pronominilla tai tekstin sisältöön liittyvällä ilmauksella vaan tekstin rakennetta koodaavalla momentin numerolla.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja työolosuhteita arvioitaessa – –.

Edellä 1 momentin 1 kohdan mukaan laskettavan eläkkeen määrä on – –.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään, eläkeajaksi luetaan aika, jona – –.

Yleiskielessä asioihin viitattaisiin esimerkiksi näin:

(Näitä) työolosuhteita arvioitaessa – –.

Palvelusajalta laskettavan eläkkeen määrä on – –.

Eläkeajaksi luetaan kuitenkin myös aika, jona – –.

Viimeistelyn tarvetta

Myös tekstin muotoilussa on puutteita, eikä teksti noudata kaikkia kielenhuollon suosituksia, kuten pilkkusääntöjä. Luettavuutta hankaloittavat esimerkiksi sellaiset epäsymmetrisyydet kuin jos- ja joka-lauseiden rinnastaminen.

Kenen vastuu?

Viime vuodenvaihteessa tuli voimaan hallintolaki, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Vaikka moni tekee parhaansa, on vielä paljon kehitettävää, ennen kuin kaikki lait saadaan sellaisiksi, että niiden pohjalta on helppo laatia asiallisia ja ymmärrettäviä päätöksiä ja virkakirjeitä.

Lakitekstien kehittämisessä ei olekaan kysymys vain siitä, etteikö lain valmistelija osaisi tai viitsisi tuottaa hyvää tekstiä. Kysymys on koko siitä prosessista, jonka tulosta laki on. Otetaanko prosessin joka vaiheessa huomioon se, että lopputulos on teksti, jonka velvoittamalla tavalla kansalaisten on osattava toimia ehkä seuraavat sata vuotta? Onko tekstin hiomiselle riittävästi aikaa? Onko kirjoittajilla tarpeeksi liikkumavaraa? Onko joku vastuussa siitä, että lopullinen teksti on ymmärrettävä? Jakavatko vastuun kaikki ne, jotka puuttuvat tekstin sisältöön ja muotoiluun? Mikä rooli kielen asiantuntijoilla on tekstin tuottamisessa?




Kielikello 1/2004
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Uusi kielilaki voimaan 2004 (Vapaasti luettavissa)

Oikeus asialliseen kieleen (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »