Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2004

Heikki Hurtta

Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia

Miten pitäisi tulkita sellainen ilmaus kuin ”suomalaisittain hyvä tulos”? Tämän johdostyypin käyttöä ja merkitystä pohdiskelee seuraavassa Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Heikki Hurtta

---

Suomessa – kuten monessa muussakin kielessä – uusia sanoja voi muodostaa johtamalla niitä kielen jo olemassa olevasta sanastosta, ja myös näin syntyneistä johdoksista voidaan edelleen johtaa uusia. Siten esimerkiksi maannimestä Suomi on kantasanan ilmaisemaan paikkaan, kansaan tai muuhun yhteisöön kuulumista ilmaisevan lainen-johtimen avulla muodostettu johdos suomalainen. Siitä on taas tapaa ilmaisevan ttain-johtimen avulla edelleen muodostettu adverbi suomalaisittain ’suomalaisten tapaan, suomalaiseen tapaan’. Sekä lainen (läinen) että ttain (ttäin) ovat hyvin elinvoimaisia johtimia, ja niiden avulla voidaan muodostaa yhä uusia sanoja, sellaisiakin, joita ei ehkä koskaan aiemmin ole muodostettu.

Johtimella ttain (ttäin) voidaan muodostaa myös muunmerkityksisiä adverbeja, mm. sellaisia, jotka ilmaisevat asemaa toisen suhteen (nurkittain), määrää tai erää (laseittain) tai paljoutta (sadoittain). Näin muodostetut johdokset voivat merkitykseltään liittyä myös aikaan tai paikkaan (kuukausittain, paikoittain).

Koska uusia suomalaisittain-tyyppisiä adverbeja voidaan muodostaa lähes rajattomasti, on ehdonvallan asia, kuinka paljon niitä sanakirjoissa esitetään. Suomen kielen perussanakirjassa (PS) suomalaisittain-tyyppisiä adverbeja on 12 (mm. karjalaisittain, teikäläisittäin), Perussanakirjaa vanhemmassa ja laajemmassa Nykysuomen sanakirjassa (NS) taas hiukan enemmän, nimittäin 21. Perussanakirjasta puuttuvia tämän tyypin adverbeja ovat NS:ssa mm. eurooppalaisittain, kiinalaisittain ja venäläisittäin.

Molemmissa sanakirjoissa suomalaisittain-tyyppisten adverbien merkityksenä on yleensä ’tavalla, tapaan tms.’ (esim. hämäläisittäin ’hämäläiseen tapaan, niin kuin hämäläiset’, kaupunkilaisittain ’kaupunkilaisesti’, virolaisittain ’virolaisten tapaan’). Selvästi näistä merkityksistä poikkeavat kuitenkin meikäläisittäin- ja teikäläisittäin-sanojen selitteet. Kummankin sanakirjan mukaan meikäläisittäin-sanan merkitys on ’meidän tapamme mukaan’ mutta myös ’meidän kannaltamme’. Samoin ovat teikäläisittäin-sanan merkitykset ’teidän tapanne mukaan’ mutta myös ’teidän kannaltanne’ (PS). Ainoa esimerkki tästä merkityksestä on kuitenkin on varsin lähellä ’tavalla’-merkitystä:

1) Meikäläisittäin (’meidän kannaltamme, meidän näkökulmastamme’ mutta myös melkein ’meikäläiseen tapaan’) asiaa ajatellen voimme olla tyytyväisiä ratkaisuun (NS)

Sanakirjojen esimerkeistä näkyy, että ’tavalla’-merkityksiset suomalaisittain-tyypin adverbit ovat lauseopilliselta kannalta yleensä verbien määritteitä: puhua karjalaisittain; puhua suomea ruotsalaisittain; ei ole syytä kirjoittaa saksalaisittain ”Puschkin” .

Merkitykseltään uudenlaisia ttain-johdoksia

Viestimissä – etenkin urheilusta kirjoitettaessa mutta muuallakin – esiintyy usein kuitenkin sellaisia suomalaisittain-tyyppisiä johdoksia, joiden merkitys ei ole sanakirjoissa vallitseva ’tapaan, tavalla’. Nykysuomen sanakirjan mukaan (Perussanakirjaan sana ei sisälly) venäläisittäin-sanan merkitys on ’venäläisten tapaan’. Esimerkissä 2 onkin selvästi kyse tästä merkityksestä, esimerkissä 3 taas ilmeisesti muusta:

2) Väliajalla nautitaan venäläisittäin (’venäläiseen tapaan’) pieniä suolapaloja ja vodkaa.
3) Palkanmaksukykyinen vientiteollisuus ei ole työllistävää, joten venäläisittäin hyvätuloisten työntekijöiden osuus jää suhteellisen pieneksi ja kansalaisten tuloerot muodostuvat suuriksi.

Mitä esimerkissä 3 tarkoitetaan? Jollemme tuntisi Venäjän oloja, voisi venäläisittäin-sanan merkitys tässäkin olla ’venäläisten tapaan’. Koska Venäjällä palkat ovat tunnetusti verrattain pieniä, on venäläisittäin-adverbin merkitys esimerkissä 3 ilmeisesti erilainen kuin esimerkissä 2, todennäköisesti ’venäläisestä tai Venäjän näkökulmasta’. Nämä periaatteellisesti mahdolliset merkitykset mahdollistavat kielelliseltä kannalta kaksi lähes päinvastaista tulkintaa: venäläiset joko ovat yleensä tai vain harvoin hyvätuloisia. (Periaatteessa muuten myös esimerkin 2 venäläisittäin voitaisiin tulkita samalla lailla kuin esimerkissä 3, jolloin kyse olisikin venäläisestä näkökulmasta poikkeuksellisen pienistä suolapaloista). – ’Näkökulmasta, kannalta tms.’ -merkitystä tarkoitettaneen myös näissä esimerkeissä:

4) Ja tehtävää riittää – ei lohduta, että talo on virolaisittain (?’virolaiselta kannalta, virolaiseksi’) hyväkuntoinen.
5) Suomalaisittain (?’suomalaisten kannalta’) kisa meni hienosti.
6) Liikevaihtoa kertyy 1,1 miljoonaa markkaa henkeä kohti eli suomalaisittain (?’suomalaisesta näkökulmasta’) hyvin.
7) Helsingin joukkoliikenteen hinnat ovat eurooppalaisittain (?’eurooppalaisesta näkökulmasta, muiden Euroopan kaupunkien hintoihin verrattuina’) halvat.

Esimerkeissä 3–7 periaatteessa mahdollinen olisi myös merkitys ’virolaiseen tapaan’, ’suomalaiseen, suomalaisten tapaan’, ’eurooppalaiseen tapaan’. Se, mitä merkitystä on tarkoitettu, selviää – jos selviää – vain tekstiyhteyden tai lukijan yleistiedon perusteella.

Avoimeksi jääviä tai epäselviä merkityksiä

Kun ’kannalta, näkökulmasta tms.’-merkitys on yleistynyt ’tavalla, tapaan’ -merkityksen rinnalla, ei aina voi varmasti sanoa, kummasta on kyse:

8) Hänen yksityiselämänsä oli amerikkalaisittain hyvin epäsovinnaista.
9) Unkarissa Csongrádia kutsutaan puistojen ja vesien kaupungiksi, ja unkarilaisittain kaupunki onkin vehreä puistoineen ja istutuksineen, mikä on ollut omiaan lisäämään erityisesti unkarilaisten matkailijoiden määrää.

Ellei lukijalla ole selvää kuvaa amerikkalaisten yksityiselämän yleisestä luonteesta (8) tai unkarilaisten kaupunkien vihreyden asteesta (9), hän ei pysty päättelemään, merkitseekö amerikkalaisittain esimerkissä ’amerikkalaiseen tapaan’ vai ’amerikkalaiseksi, amerikkalaisesta näkökulmasta’ ja merkitseekö unkarilaisittain ’unkarilaiseen tapaan’ vai ’unkarilaisesta näkökulmasta, toisin kuin Unkarissa yleensä’. Todennäköisempi molemmissa esimerkeissä on kuitenkin uudempi ’kannalta’-merkitys, siis ’amerikkalaiseksi, amerikkalaisesta näkökulmasta’ ja ’unkarilaiseksi’.

Joskus ei merkitys tunnu olevan sen paremmin ’tapaan, tavalla’ kuin ’näkökulmasta, kannalta’. Erään televisiokanavan uutisissa kerrottiin syyskuussa 2002 läntisen naapurimaamme politiikasta näin:

10) Ruotsin äänestysprosentti oli suomalaisittain korkea.

Mitä merkitsee esimerkin 10 suomalaisittain? Missään tapauksessa merkitys ei ole ’suomalaisten tapaan’, ei myöskään ’suomalaiseen tapaan’, koska Suomessa äänestysprosentti on viime vuosina ollut pienenemään päin. Käy ei myöskään uusi ’suomalaiseksi’-merkitys. Jollakin tavalla sopisivat merkitykset ’suomalaiselta kannalta, suomalaisesta näkökulmasta’, mutta varsinaisesti kyse lienee siitä, että äänestysprosentti on ollut suuri Suomen äänestysprosenttiin verrattuna.

Uuden ja vanhan käytön eroja

Mainitsin aiemmin, että sanakirjojen esimerkeissä olevat ’tavalla’-merkityksiset suomalaisittain-tyypin adverbit ovat lauseopillisesti verbin määritteitä, adverbiaaleja. Adverbiaalit voivat olla paitsi verbin myös adjektiivin tai adverbin määritteitä, ja, kuten esimerkeistä 3–7 näkyy, ’kannalta, näkökulmasta’ -merkityksiset suomalaisittain-johdokset ovat usein juuri tällaisia. Olisivatko merkitysten tulkintaongelmat siis vain näennäisiä? Vallitseeko sellainen suhde, että verbien määritteinä esiintyvien laisittain-loppuisten adverbien merkitys on ’tavalla, tapaan’, adjektiivien ja adverbien määritteenä esiintyvien taas ’näkökulmasta, kannalta’? Vastaus kysymykseen on selvä: ei vallitse. ’Tavalla, tapaan’ -merkityksiset laisittain-loppuiset adverbit voivat näet esiintyä myös adjektiivien ja adverbien määritteinä.

11) Prosessi on amerikkalaisittain (’amerikkalaiseen tapaan’) avoin ja suorasukainen ikään kuin suoraan psykologian oppikirjan sivuilta.
12) Ruotsalaisittain (’ruotsalaiseen tapaan’) sinivalkoiset maijat toivat hetkessä paikalle lisää mellakkakilvin varustettuja poliiseja.
13) Tanskalaisittain (’tanskalaiseen tapaan’) vapaata seksiä.

Ilmeinen uuden ja vanhan käytön ero on se, että ’tapaan’-merkityksiset laisittain-adverbit ovat selvästi yhteydessä varsinaiseen kantasanaansa, siis suomalainen-, venäläinen-tyyppisiin sanoihin. Uusi ’näkökulmasta’-merkitys taas usein yhdistyy suoraan lainen-johdosten kantasanaan, kuten mm. esimerkeistä 14 ja 15 näkyy:

14) TT ja Carlsberg ovat ruotsalaisittain keskioluita, muut vahvoja oluita.
15) Valtiovarainministeri Sauli Niinistön mielestä Suomen talous on eurooppalaisittain mitalisijoilla.

Esimerkissä 14 ei selitteeksi käy ’ruotsalaiseen tapaan’ eikä ’ruotsalaisiksi’. ’Ruotsalaiselta kannalta, ruotsalaisesta näkökulmasta’ kävisi, mutta parempi voisi olla suorastaan ’Ruotsin olutluokituksessa’ tai jopa ’Ruotsissa’. Samoin on esimerkissä 15 eurooppalaisittain-sanan merkitys oikeastaan ’Euroopassa, Euroopan maiden joukossa’. ttain-johdos ei näissä tapauksissa siis yhdisty enää välttämättä ruotsalainen- ja eurooppalainen-sanoihin, ja tämä lisää johdosten monitulkintaisuutta.

Olen useassa kohdin maininnut, että suomalaisittain-tyyppisten adverbien ’kannalta, näkökulmasta’ -merkitykset ovat kielessä uudehkoja. Mitkä ovat väitteen perusteet? Tunne, jonka mukaan jokin ilmaus on kielessä uusi, voi näet joskus olla näköharhaa. Ellei kielen tarkkailijan huomio ole aiemmin sattunut kiinnittymään johonkin kielenpiirteeseen, se voi tuntua uudelta, vaikka olisikin esiintynyt kielessä jo pitkään.

Tässä tapauksessa uutuus on kyllä ilmeinen, mikä näkyy selvästi Nykysuomen sanakirjan (1951–61) pohjana olevasta sanakokoelmasta. Siellä on vain kaksi sellaista tapausta, joissa suomalaisittain-tyyppiset adverbit kiistatta esiintyvät adjektiivin tai adverbin määritteinä. Toisessa (esim. 16) merkitys on ’tapaan’, toisessa (17) jo ’kannalta, näkökulmasta’.

(16) Istuttaisiin ”päivällispöytään” englantilaisittain (’englantilaiseen tapaan’) hienoina (Nuorten Pellervo 9/1935).
(17) Samoin pikajuoksuja pitänee pitää meikäläisittäin (’meikäläiseltä kannalta, näkökulmasta[!]’) hyvinä (Voimistelu ja Urheilu 17/1933).

Kiintoisaa on, että esimerkin 17 varhainen ’kannalta’-merkityksen esiintymä on juuri urheilua käsittelevästä tekstistä. Suomalaisittain-tyyppisten johdosten käyttäminen merkityksessä ’suomalaiseksi, suomalaiselta kannalta’ näyttää näet edelleenkin olevan tavallista erityisesti urheilukielessä.

’Kannalta’-merkityksen uutuus näkyy siitäkin, että sekä Nykysuomen sanakirjassa että Perussanakirjassa on lähes täysin vallitsevana laisittain-adverbien merkityksenä ’tavalla, tapaan’. ’Kannalta’-merkitykseen viittaavat siis vain meikäläisittäin-ja teikäläisittäin-sanojen ’meidän kannaltamme, teidän kannaltanne’.

Mikä on johtanut uudenlaiseen käyttöön? Idullaan se on sanakirjojenkin tuntemassa ’meidän kannaltamme, teidän kannaltanne’ -merkityksessä. Luultavasti yhtenä vaikuttavana tekijänä on ollut kielenhuollossakin tärkeänä pidetty pyrkimys lyhyyteen ja nasevuuteen. Suomalaisittain on lyhempi kuin suomalaisten kannalta tai Suomen näkökulmasta. Siirtymänä aiemmasta uuteen merkitykseen ovat voineet toimia sellaiset rakenteet kuin suomalaisittain katsoen, tamperelaisittain ajatellen, joista verbimuoto on myöhemmin jäänyt pois.

Lyhyyspyrkimys on ikävä kyllä johtanut siihen, että lukija ei voi aina varmasti tietää, mitä kirjoittaja on tarkoittanut, tai ainakin hän ehkä joutuu pysähtymään ja miettimään, mistä oikeastaan on kyse. Nykyisin voi esimerkiksi ruotsalaisittain-adverbin merkitys tekstissä olla ainakin ’ruotsalaisten tapaan, ruotsalaiseen tapaan; ruotsalaisten, ruotsalaisesta näkökulmasta; ruotsalaiseksi; Ruotsissa; Ruotsiin verrattuna’. Monimerkityksisyys on kielessä tärkeä ominaisuus ja voimavara, mutta kirjoitetuissa teksteissä se voi tuottaa ongelmia, koska lukija ei voi – toisin kuin kuulija puhetilanteissa – yleensä kysymälläkään selvittää, mitä tarkoitetaan.

Vihjeitä kirjoittajille

Suomalaisittain-tyyppisiin adverbeihin kehittynyt merkityksen kahtalaisuus johtaa siihen, että monissa tapauksissa ajatus jää epäselväksi. Sisällön tulkintamahdollisuudet voivat olla jopa toistensa vastakohtia. Olisikin tärkeää, että kirjoittajat huomaisivat nämä tulkintaongelmat.

Kielenhuoltokirjallisuudessa on annettu neuvoja tulkintakysymysten ratkaisemiseksi. Perussanakirja suosittaa ilmaukseen ”suomalaisittain hyvä tulos” suomalaisittain-sanan sijalle ilmauksia suomalais(t)en tekemäksi tai Suomen kannalta. Terho Itkosen Uudessa kielioppaassa esimerkkinä on ”suomalaisittain onnistunut ottelu”; parempi olisi Itkosen mukaan suomalaisten tai Suomen kannalta onnistunut ottelu.

Viestin perillemenon takaamiseksi kannattaisikin suomalaisittain-tyyppisten johdosten käyttö tekstissä rajata ilmaisemaan vain merkitystä ’suomalaisten tapaan, suomalaiseen tapaan’. Ellei ”suomalaisittain huono tulos” merkitse ’suomalaiseen tapaan huonoa tulosta’, kannattaa asia ilmaista toisin.




Kielikello 1/2004
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »