Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1993

Anneli Räikkälä

Mielipide

Edellisten johdosta

Suomen Standardisoimisliiton vastine liittyy Kielikellon edellisessä numerossa olleeseen Ernst Nybergin mielipidekirjoitukseen ja siihen esittämääni vastaukseen (ks. Lue myös). Liiton vastineesta näkyy se kanta, jota kielitoimisto on koko ajan edustanut: standardit ovat vain suosituksia, ja tavalliseen yleiskieliseen käyttöön ei ole tarpeen ottaa pitkiä numerosarjoja. Voidaan siis edelleen käyttää vakiintuneita päiväystapoja. Suomen Standardisoimisliitto on tällä kertaa standardista tiedottaessaan selvästi ilmaissut, että standardin mukainen merkintätapa on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti tietojärjestelmien ja niihin liittyvien laitteistojen välillä ja että yleiskielessä voidaan noudattaa vakiintunutta merkintätapaa. 1970-luvulla pitkäaikainen hämminki syntyi siitä, että ymmärrettiin standardin olevan pakollinen kaikessa viestinnässä.

Toisessa kirjoituksessa (ks. Lue myös) taas Mikko Levanto vetoaa lehtien käyttämään päiväykseen ”heinäkuun 3. päivä” sekä kansanomaiseen sanontaan, joka tunnetaan myös muodossa ”tulevana vuonna tuohikuussa pukinpäivän aikaan”. Kumpikaan tapa ei ole verrattavissa standardin ilmaisutapaan. Standardi koskee vain numeropäiväystä, ei kuukauden ilmaisemista nimeltään tai vuoden esittämistä sanallisesti: ”menneenä, tänä ja tulevana vuonna”. Se mitä kirjoittaja sanoo ilmauksen 3.7.1993 lukutavan svetisistisyydestä, on käsittämätöntä ja perustuu varmaankin väärinkäsitykseen.

Mikko Levanto kysyy: ”Onko tarpeen määrätä yksi päivämäärän sanomistapa oikeaksi?” Ei ole. Tämä kanta näkyy kyllä kielilautakunnan perusteluista, ja se näkyy myös tämän numeron teemakirjoituksesta. Toisaalta Levanto kuitenkin sanoo: ”Suomenkielisessä kirjoituksessa ei ole tarvetta muuhun merkintätapaan kuin standardin mukaiseen, esim. ’1993-07-03’.” Tarkoittaako kirjoittaja, että henkilötunnuksetkin pitäisi muuttaa alkuosaltaan päinvastaisiksi?

Monella kirjoittajalla varmaan on perustellut syynsä käyttää nousevaa merkintätapaa. Yleiskielessä hän voi sitä hyvin käyttää.




Kielikello 3/1993
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Päivämäärän merkitsemisestä (Vapaasti luettavissa)

Päivämäärän merkitsemisestä ja sanomisesta (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »