Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2004

Riitta Eronen

Yhteen vai erikseen?

Suomen kielen puhuja käyttää päivittäin lukemattomia sekä vakiintuneita että tilapäisiä yhdyssanoja, jotka ovat olennainen osa nykysanastomme rakennetta. Kuten edellä olevasta Marja Ylikuljun kirjoituksesta käy ilmi, yhdyssanan ja sanaliiton erottaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Yhdyssanoja koskevia kysymyksiä esitetään hyvin paljon myös Kielitoimiston puhelinneuvonnassa.
Kun kaksi (tai useampikin) sanaa yhdessä muodostaa uuden käsitteen, se kirjoitetaan yhteen (aamulehti, iltapäivänokoset, sairauspoissaolopäivä). Samalla lailla sanoja liitetään ja kirjoitetaan yhteen mm. ruotsissa, kun taas esimerkiksi englannissa kiinteästikin yhteen kuuluvat sanat kirjoitetaan usein erikseen.

Yhdyssanan alku- eli määriteosan ja jälki- eli perusosan suhde voi olla monenlainen, eikä tyhjentävää esitystä tai oikeinkirjoitusohjekokoelmaa ole mahdollista esittää. Seuraavassa kuitenkin muutama perusohje, joita sovellettaessa kannattaa muistaa, että useissa rakenteissa sekä yhteen että erikseen kirjoittaminen on mahdollista. Myös lauserakenne vaikuttaa, joten samassakin tekstissä saatetaan kirjoittaa ilmaus sekä yhteen että erikseen ilman, että kyseessä olisi virhe.

Yhteen

Ilmaukset ovat yhdyssanoja, kun
– ne yhdessä muodostavat käsitteen, esim. värinnimen, erikoisalan termin tai ammattinimikkeen: yönsininen; energiankulutus, tiibetinspanieli; lastentarhanopettaja, osastonjohtaja (huom. kuitenkin erikseen: tekninen johtaja)
– kun merkitys muuttuu yhteen kirjoitettaessa, kyseessä usein myös kuvallinen ilmaus: kädenojennus, talonmies; huomionkipeä; mustavaris, nuoripari; käänteentekevä
– jälkimmäisenä osana on muu kuin -minen-loppuinen verbistä johdettu substantiivi: läsnäolo, maastamuutto, vastaantulija
– jälkimmäinen osa on ominaisuudennimi- tai adjektiivijohdos: hyväntahtoisuus, vilkasliikkeisyys, samanaikainen, kymmenvuotias.

Erikseen

Ilmaukset ovat erikseen kirjoitettavia sanaliittoja
– monissa aikaa osoittavissa ja partikkeleita (esim. konjunktioita sekä muita ”pikkusanoja”) sisältävissä rakenteissa: 20 vuotta; alun perin, ennen kuin, toissa kesänä, viime vuonna, muun muassa
– kun jälkimmäinen osa on verbistä johdettu -minen-loppuinen substantiivi: poissa oleminen, sukan kutominen, (huom.: yhteen kirjoittaminen on mahdollista, jos kyseessä on eriytynyt termi, kuten esim. työssäoppiminen)
– kun jälkimmäinen osa on verbin partisiippimuoto: läsnä oleva
– kun kyseessä on kaksi- tai useampiosainen oppiarvo: filosofian tohtori.

Jotkin tapaukset ovat sopimuskysymyksiä; käsite voidaan hahmottaa yhtä lailla yhdyssanaksi kuin sanaliitoksikin, mutta on pyritty yhtenäiseen käytäntöön vakiinnuttamalla jompikumpi. Näitä ovat esimerkiksi kielten nimet, jotka suositetaan kirjoitettavaksi erikseen: suomen kieli, englannin kieli. Niistä edelleen johdetut sanat ovat yhdyssanoja (englanninkielinen, suomenkielisyys) samoin kuin useampiosaisista paikannimistä muodostetut adjektiivit ja asukkaannimet (New York, newyorkilainen).

 

Perusteellisemmin yhdyssanoja on käsitelty mm. Kielikellossa 4/1996 (ks. Lue myös). Laaja yleisesitys niistä on Jouko Vesikansan teoksessa Nykysuomen sanavarat (WSOY 1989).




Kielikello 1/2004
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Yhdyssanat (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »