Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2003

Jukka Mannerkorpi

Lukijoilta

Viinit ja iso alkukirjain

Kielikellon numerossa 3/2003 (ks. Lue myös) on kirjoitus kasvien ja samalla myös rypälelajikkeiden ja viinien nimistä. Useiden viini- ja ruokakirjojen suomentajana ja alan pakinoitsijana olen aina sadatellut ohjeiden epäjohdonmukaisuutta. Jos kerran saan juoda bordeaux’ta tai chablis’ta pienellä alkukirjaimella, en ymmärrä miksi minun pitää litkiä Chardonnayta isolla. Miksi iso alkukirjain istuu tiukemmin lajikkeiden kuin alueen tai paikan nimessä?

Ison alkukirjaimen käyttöä rypälelajikkeiden nimissä perustellaan ensiksikin siten, että viljeltyjen kasvilajikkeiden harkitusti annetut erisnimet kirjoitetaan isolla. Muutamia amerikkalaisia lajikkeita lukuun ottamatta kaikki rypälelajikkeet polveutuvat Vitis viniferan alalajista sylvestris, ja ne ovat syntyneet vuosituhansien kuluessa mutaatioiden ja luonnollisten risteytymien eivätkä tietoisen jalostuksen tuloksena. Nimiä niille on annettu sattumanvaraisesti kasvupaikan (chardonnay), lintujen (merlot < merle, rastas) tai vaikka ruumiinosan (cabernet < caput, pää) mukaan. Monien nimien etymologia on hämärän peitossa, ja samoista lajikkeista on esiintynyt ja esiintyy lukemattomia rinnakkaisnimiä. Uusia nimiä ei synny eikä anneta.

Toisen perustelun mukaan lajikenimet ovat sitaattilainoja, jotka siis kirjoitetaan täysin alkukielen mukaisina. Jos tämä on syy, avautuu todellinen Pandoran lipas. Rypälelajikkeista käytetään useimmiten ranskankielistä muotoa. Se kirjoitetaan ranskan oikeinkirjoitussääntöjen mukaan pienellä, ja Alsacessa viljellään rieslingiä. Saksaksi kaikki substantiivit kirjoitetaan isolla, ja Reinin itäpuolella kasvaa Rieslingiä. Ranskalaisten syrah puolestaan on englanninkielisissä viinimaissa Shiraz. Pitäisikö lajikkeen alkukirjaimen kokoa suomeksi vaihdella kasvupaikan mukaan?

Ranskassa alan sanaston oikeinkirjoitus on johdonmukaista. Kun kysymys on paikasta, käytetään isoa alkukirjainta. Viiniä viljellään Bordeaux’n alueella, Chablis’ssa ja Château d’Yquemin tilalla. Sen sijaan ranskalaiset juovat chablis’ta, côtes-du-rhônea, châteauneuf-du-papea ja château d’yquemiä. Lajikenimet kirjoitetaan aina pienellä. Vain kauppanimet, esimerkiksi Mouton Cadet, kirjoitetaan isolla kuten suomeksikin.




Kielikello 4/2003
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »