Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2003

Riitta Eronen

Kysyttyä

Kissat ja koirat

Kysymys: Kissarotujen nimien kirjoitusasuissa näkee paljon epäyhtenäisyyttä; onko niistä olemassa virallisia suosituksia?

Vastaus: Kissarotujen oikeinkirjoituksesta ei ole olemassa erillistä suositusta. Sen sijaan suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen koirarotujen nimien oikeinkirjoituksesta jo vuonna 1983. Perusohje on, että nimet (vaikka ne sisältäisivät paikannimenkin) kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja useimmiten yhdyssanoiksi. Nämä alun perin lintujen ja kasvien nimiin omaksutut periaatteet ovatkin jo melko tutut ja vakiintuneet. Esimerkkejä koirarotujen nimistä: dalmatialainen, dobermanni, lapinkoira, saksanpaimenkoira. Hevosrotuja ovat mm. shetlanninponi, suomenhevonen ja walesinhevonen (huom., ei siis suomenkielisessä yhteydessä Walsh, joka on englantia!); lehmiä: friisiläinen, hereford.

Vastaavasti kissarotujen nimet on suositeltavaa kirjoittaa pienellä alkukirjaimella: birma, siamilainen, venäjänsininen. Kissarotujen nimiin ohjeita on joskus hankalaa soveltaa, koska nimet ovat hyvin monenrakenteisia; joukossa on esimerkiksi paljon suoria sitaattilainoja englannista: ragdoll, cornish rex . Pienikirjaimisuusohje pätee niihinkin, kuten tietysti vastaaviin koirarotujen nimissä esiintyviin sitaattilainoihin (cavalier kingcharlesinspanieli). Kielenkäyttäjien kannalta olisi tietysti hyvä, jos mahdollisimman monet tämäntyyppisistä nimistä suomennettaisiin. Kissarotujen nimien oikeinkirjoituksen kirjavuutta vähentäisi, jos kissaväki kokoaisi voimansa sanastotyöhön ja päättäisi termien yhtenäistämisestä; vastaavan työn koirarotujen nimien oikeinkirjoituksen yhtenäistämiseksi teki aikoinaan Suomen Kennelliitto.

Eläinten- ja kasviennimistä enemmän Riitta Hyvärisen kirjoituksessa Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä.




Kielikello 3/2003
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »