Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2003

Sari Vaula

Mukaan ”Miljoonan Kilon Keikalle”

Erilaisten kampanjoiden, teemapäivien ja seminaarien nimien kirjoitusasut vaihtelevat: joskus nimet kirjoitetaan isolla, joskus pienellä alkukirjaimella. Useammasta sanasta muodostuvien nimien oikeinkirjoitus on erityisen kirjavaa. Mistä voi tietää oikean muodon?

---

Ison kirjaimen käyttö kampanjan, teemapäivän tai ohjelman nimessä kertoo, että tapahtuma on nimeämällä haluttu erottaa muista vastaavista. Esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa järjestettävästä tietynsisältöisestä Kielenhuoltopäivästä tiedotettaessa siitä käytetään isoa alkukirjainta (vaikka yleisesti voidaan toki puhua kielenhuoltopäivästä siinä kuin vaikkapa retkipäivästäkin). Kielenhuoltopäivä voidaan nähdä tuotteena, jolla on oma suunniteltu ohjelmansa ja sisältönsä; se ei ole mikä tahansa kielenhuoltopäivä. Vastaavia ovat esimerkiksi koulujen teemapäivien ja -viikkojen, erilaisten tapahtumien ja mitä moninaisimpien kampanjoiden ja ohjelmien nimet, jotka siis voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Ne ovat ikään kuin ”brändejä” eli tuotemerkkejä – ja tuotteistaminenhan kuuluu ajan henkeen.

Alkukirjaimen viesti

Silmäilin eräänä kevättalven päivänä ruokajonossa lounaslistaa, kun huomioni kiinnittyi erään annoksen nimen lopussa olleeseen lyhenteeseen MKK. Sen merkitys selvisi kuitenkin pian, sillä jonossa vieressäni ollut kertoi, että lyhenne tarkoittaa ’Miljoonan Kilon Keikkaa’. Kyse oli valtakunnallisesta työhyvinvointikampanjasta, jonka tavoitteena oli saada 200 000 suomalaista kevyiden ruoka-annosten avulla pudottamaan viisi kiloa painostaan (yhteensä miljoona kiloa...).

”Miljoonan Kilon Keikan” kirjoitusasukin kiinnitti huomiota: kolmiosaisen nimen jokainen sana alkoi isolla kirjaimella. Samantapaisiin nimiasuihin törmää nykyään harva se päivä. Erääksi selitykseksi on annettu englannin kielen mallia. Englannin ilmauksiahan on suomenkielisessä tekstissä vaikka kuinka: Yritys hakee yksikköönsä Group Controlleria, lähdetään kuntoilemaan Junior Sports Clubiin tai muotoillaan hiukset Wellan High Hair -tuotteilla. Myös useat täysin suomalaistenkin yritysten, yhdistysten, järjestöjen ja lehtien moniosaiset nimet kirjoitetaan samaan tapaan (vrt. Mikkonen: Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä, ks. Lue myös).

Isojen kirjainten suosiolla voi olla muitakin selityksiä. Kun tavoitellaan painokkuutta, niiden avulla voidaan esimerkiksi mainoksessa korostaa jotain asiaa: Ole Viileä – osta aurinkolasit. Eräs matkatoimisto kehottaa lähtemään Kaupunkilomalle Euroopan Sydämiin. Säännöistä poikkeavilla valinnoilla pyritään kiinnittämään lukijan huomio. Mukava-hanke Muistuttaa KasvatusVastuusta. SaloRantala Soi! Mustan Pitsin yö, Kajaanin Runoviikko Sana ja Sävel.

Mainoksissa oikeinkirjoitussääntöjä rikotaan joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti. Esimerkiksi yhdyssanojen osia saatetaan sanan sisälläkin korostaa isolla alkukirjaimella: ”PerheLipulla” saat lisäetuja; henkilökohtaisella ”LomaPassilla” voit matkustaa kaikkien junien toisessa luokassa. Taustalla voi myös olla pyrkimys nimiasun kuvallisuuteen ja logomaisuuteen (Heikkilä: Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?, ks. Lue myös).

Yleiskielen sääntö pätee

Samankin nimen kirjoitusasu voi vaihdella eri tilanteissa. Esimerkiksi lehden kannessa nimi on kirjoitettu yhteen, mutta lehden esittelysivuilla erikseen (HyväTerveys). Organisaatio tai järjestäjä voi itse kirjoittaa kampanjastaan nimellä Miljoonan Kilon Keikka tai Kotkan Meripäivät, mutta esimerkiksi sanomalehdissä ja verkkosivuilla noudatetaan suositusten mukaista kirjoitusasua Miljoonan kilon keikka ja Kotkan meripäivät. Alun perinkin suositusten mukaisia kirjoitusasuja on sentään paljon: Kaustisen kansanmusiikkijuhlat; Maailma kylässä -festivaali; Pallo haltuun -seminaari, Kansallinen metsäohjelma 2010 ja Koulutus tulevaisuuden Euroopassa -seminaari.

Oikeaa kirjoitusasua etsivän on helpottavaa tietää, että hän voi noudattaa yleiskielen sääntöjä ja valita suositusten mukaisen kirjoitustavan, vaikka logossa tai kampanjanimessä näin ei olisikaan tehty.




Kielikello 3/2003
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »