Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2003

Salli Kankaanpää

Miksei sanakirjasta löydy Legoja?

Moni on turhaan yrittänyt tarkistaa sanakirjoista, pitäisikö kirjoittaa ”aspiriini” vai ”asperiini”, ”legopalikka” vai ”Lego-palikka”. Näiden sanojen puuttuminen esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta johtuu siitä, että Aspirin ja Lego ovat tavaramerkkejä ja siten erisnimiä. Minkälaiset säännöt niiden käyttöä ohjailevat?

---

Tavaramerkkejä ei löydy sanakirjoista sen paremmin kuin yksiselitteisempiä erisnimiä Suomi tai Nokia, sillä yleiskielen sanakirjoihin otetaan tavallisesti mukaan vain ns. yleisnimet. Sanakirjoista puuttuvat tavallisesti myös tavaramerkkien mukaelmat, joita ”aspiriinin” lisäksi ovat esimerkiksi ”superloni”, ”aurajuusto”, ”styroksi”, ”kokis” ja ”sinitarra”.

Tuotenimen käyttö

Tuotteen rekisteröityä nimeä käytetään, kun tosiaan tarkoitetaan tietynmerkkistä tuotetta. Tällaisia yhteyksiä ovat valmistajan itse laatimat tekstit, kuten tuotepakkaukset, käyttöohjeet, esitteet ja mainokset. Näissä tuotenimen loppuun yläindeksiksi merkitään usein ympyröity R-kirjain (Aspirin®). Se ei ole välttämätön, mutta se kertoo niin kuluttajille kuin kilpaileville valmistajillekin, että kyseessä on rekisteröity tavaramerkki, johon sen haltijalla on yksinoikeus.

Tavaramerkkien nimiä tarvitaan muissakin teksteissä, joissa puhutaan tietystä tuotteesta. Tuotenimiä esiintyy esimerkiksi lehtien tuote-esittelyissä ja -vertailuissa ja viranomaisten tuotetta koskevissa lausunnoissa ja päätöksissä. ®-merkin voi näistä hyvin jättää pois. Nimien rekisteröidyt muodot voi tarvittaessa tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksesta, mutta usein riittää vilkaisu tuotepakkaukseen tai valmistajan kotisivuille.

Vaikka tavaramerkki on rekisteröity tiettyyn asuun, sitä pitää lauseyhteyden mukaan taivuttaa suomen kielen sääntöjen mukaan: Aspirinilla voi hoitaa päänsärkyä. Juotko Coca-Colaa? Jos välttämättä haluaa käyttää rekisteröinnin tunnusta, se tulee sanan taivutusmuodon loppuun (Aspirinilla®, Coca-Colaa®). Ei siis pidä sijoittaa ®-merkkiä keskelle taivutusmuotoa, kuten joskus näkyy tehtävän (siis ei: ”Aspirin®:lla”).

Osa tavaramerkeistä on rekisteröity suomen kielen oikeinkirjoituksesta poikkeavaan asuun, kuten LEGO ja adidas. LEGO-nimessä isojen kirjainten käyttö on tavallaan perusteltua, sillä LEGO on alun perin lyhenne, joka tulee tanskan kielen sanoista LEg GOdt ’leiki hyvin’, kuten yhtiön kotisivuilta (www.lego.com) ilmenee. Tämän kirjainyhdistelmän sopivuutta rakennuspalikoiden nimeksi perustellaan myös sillä, että lego merkitsee latinaksi ’tutkin’ tai ’liitän yhteen’. Riippumatta tuotenimen kirjoitusasun alkuperästä on lehtitekstissä ja useimmissa muissakin yhteyksissä syytä noudattaa suomen kielen yleisiä erisnimien kirjoitusohjeita ja kirjoittaa isolla alkukirjaimella Lego ja Adidas.

Jos tuotenimi esiintyy yhdyssanan osana, merkitään yhdysmerkki normaalien yhdysmerkkisääntöjen mukaan: Aura-juusto, Coca-Cola-pullo. Etenkin monikkomuotoa tarvittaessa tällainen yhdyssana on kätevä: Päiväkotiin hankittiin Lego-palikoita. Yhdyssana voi myös olla täsmällisempi kuin pelkkä tuotemerkki. Yhdyssanassa Adidas-lenkkitossut perusosa lenkkitossut kertoo, minkä lajin tuotteesta on kysymys, kun taas Adidakset voisivat olla yhtä hyvin vaikkapa verryttelyhousut.

Tuotenimi yleisnimenä

Tuotenimiä käytetään toisinaan yleisnimen tapaan kuvaamaan tuotteitten luokkaa. Päänsärkyynsä työtoverilta ”aspiriinia” tai ”buranaa” pyytävälle tai ”sinitarraa” julisteen kiinnittämiseksi etsivälle ei välttämättä ole tärkeää, saako hän juuri tietyn valmistajan tiettyä tuotetta, vaan yhtä hyvin voi kelvata kilpailijankin tuote, kunhan se toimii toivotulla tavalla. Tuotenimiä ja niiden mukaelmia käytetään tällaisissa epävirallisissa yhteyksissä tarkoitettaessa yleisemmin tietyn tuoteryhmän tuotteita.

Tavaramerkin haltija ei kuitenkaan hevin suvaitse sitä, että tavaramerkkiä käytetään viittaamaan muuhun kuin rekisteröityyn tuotteeseen. Tavaramerkkisuoja estää kilpailevan tuotteen valmistajia käyttämästä rekisteröityjä nimiä omista tuotteistaan esimerkiksi mainonnassa. Tästä on hyötyä myös kuluttajalle, koska näin hän tietää, minkä valmistajan tuotteen ostaa ja voi siten myös odottaa juuri tälle tuotteelle luvattua laatua.

Tavaramerkkisuojan takia tuotenimien yleiskielistyneitäkään mukaelmia ei yleensä oteta sanakirjoihin ilmoittamatta niitä tavaramerkeiksi. Niinpä Suomen kielen perussanakirjan CD-versiossa on sanan kännykkä kohdalla maininta, että kyseessä on rekisteröity tavaramerkki.

Toisaalta tuotenimi voi tietyin ehdoin menettää tavaramerkkisuojansa. Jos näin pääsee tapahtumaan, nimeä saa vapaasti käyttää yleisnimenä. Esimerkiksi heteka on aikoinaan tarkoittanut vain Helsingin Teräskaluste Oy:n valmistamaa teräsverkkopohjaista sänkyä. Muiden yleisnimien tapaan erisnimisyytensä kadottanut tuotenimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Mistä korvaava yleisnimi?

Ellei tarkoiteta vain tiettyä tuotemerkkiä, julkaistaviksi aiotuissa teksteissä on asiallisempaa käyttää tuoteryhmää vastaavaa yleisnimeä. Esimerkiksi kännykkä on yleiskielisesti matkapuhelin. Vastaavasti Aura-juusto on sinihomejuustoa, Hyla-maito (tai HYLA-maito) on vähälaktoosista maitoa ja Leca-sora kevytsoraa. ”Aspiriini” on yleisemmin asetyylisalisyylihappovalmiste ja ”burana” ibuprofeenivalmiste; ”superloni” taas on vaahtomuovia ja ”styroksi” soluuntuvaa polystyreenia.

Kuten esimerkeistä näkee, osa yleiskielisistä vastineista on sanoina kovin pitkiä ja hankalia, mikä osaltaan on johtanut tuotemerkkien nimien käyttöön yleisniminäkin. Kaikille tavaramerkkien mukaelmille ei kuitenkaan ole helppo keksiä yleisnimivastinetta. Ensimmäisenä mieleen tulevaa sanaa eli tavaramerkkiä tai sen mukaelmaa kun ei tavallisesti ole sanakirjassa hakusanana, joka johtaisi suositeltavaan yleisnimeen. Joskus ratkaisu löytyy tuotepakkauksista. Sinitarra-pakkauksen teksti kertoo, että pakkaus sisältää liimatahnaa. Samoin valmistajien kotisivuilta voi löytää yleisnimisen luonnehdinnan.

Toisinaan tekstiyhteyteen sopii usein paremmin jokin muu sana kuin täsmällisin yleisnimivastine. Sekä asetyylisalisyylihappovalmisteita että ibuprofeenivalmisteita voi nimittää särkylääkkeiksi tai tilanteen mukaan vaikkapa päänsärkylääkkeiksi.

Jos yhteisnimitys tuntuu vieraalta, voi tekstissä joskus mainita molemmat kyseeseen tulevat tuotenimet: Kofeiinia on myös kolajuomissa ~ Coca-colassa ja Pepsissä. Silloin kun kilpailevia valmisteita on niin monta, ettei kaikkien luetteleminen käy päinsä, voi kokeilla sellaisia ilmauksia kuin Hovia tai muuta sentyyppistä tuorejuustoa. Nämä sopivat hyvin esimerkiksi ruokaohjeisiin, ellei halua markkinointisyistä ehdottaa ruoanlaittajalle vain tietynmerkkistä tuotetta.

Liian varovainen tavaramerkkien nimien käyttämisessä ei yksityisessä kielenkäytössä tarvitse olla. Tavaramerkkien haltijoilla ei ole valtaa estää meitä kertomasta tuttavillemme juoneemme ”kokista” ja kiinnittäneemme kuvan ”sinitarralla” seinään, vaikka kyseessä olisivatkin tosiasiassa olleet rinnakkaisvalmisteet. Sen sijaan etenkin kaupallisissa mutta myös muissa julkisissa ja virallisissa yhteyksissä on syytä myös selvyyden vuoksi valita joko yksiselitteisesti tiettyyn tuotteeseen viittaava tavaramerkki (esim. Sinitarra, Aura-juusto) tai kaikkien vastaavien tuotteiden yleisnimitys (esim. liimatahna, sinihomejuusto).




Kielikello 3/2003
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »