Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2003

Pirjo Hiidenmaa

Mistä Agricola tiesi?

Nykyisin useimmissa kirjainkirjoituksella kirjoitettavissa kielissä on olemassa isojen ja pienten kirjainten ero. Alkujaan kirjoitettiin vain isoin kirjaimin; pienten ja isojen kirjainten ero on tullut kirjoitusjärjestelmään Kaarle Suuren aikaan 800-luvulla. Esimerkiksi vanhat latinankieliset tekstit ovat isokirjaimisia.

Erisnimet ja yleissanat on ollut tapana erottaa kirjoituksessa, myös niissä kirjoitusjärjestelmissä, joissa pienen ja ison kirjaimen eroa ei ole, kuten hieroglyfeissä sekä sana- ja kuvakirjoituksissa. Erityisin merkein on osoitettu jumalien ja hallitsijoiden nimiä. Esimerkiksi hieroglyfien kieltä on pystytty tulkitsemaan juuri näiden erisnimivihjeiden avulla.

Kun suomen kieltä alettiin kirjoittaa 1500-luvulla, isojen ja pienten kirjainten ero oli jo olemassa. Ei kuitenkaan ollut vielä vakiintuneita malleja, miten erikokoisia kirjaimia oli käytettävä. Mistä Agricola tiesi, mihin tarvitaan isoja kirjaimia? Agricolalla oli edessään latinan-, kreikan-, saksan ja ruotsinkielisiä tekstejä. Näiden perusteella hän hahmotteli suomen kielen kirjoitusasuja. Isojen kirjainten käytön periaatteet eivät ole johdettavissa kielestä ja kieliopista, vaan ne ovat sidoksissa kulttuuriin ja sen tottumuksiin.

Jumalaa tarkoittavat sanat ovat Agricolan teksteissä isolla alkukirjaimella, samoin johdokset Jumalallinen ja Jumalaton sekä samaan aihepiiriin liittyvät sanat, esimerkiksi Taivas ja Rukous. Sanan aihepiiri ja pyhyys vaikuttivat alkukirjaimeen, ei esimerkiksi sanaluokka tai yksilöivyyden ja yleisyyden ero.

Aina kyse ei ollut pelkästä alkukirjaimesta. Sana Herra on välillä kokonaan versaalilla. Isoja kirjaimia saatettiin käyttää myös koko ensimmäiseen tavuun. Paikoin Agricola käytti isoja alkukirjaimia, ilmeisesti saksalaisen mallin mukaan, useimpien substantiivien alussa. Agricola käytti isoja kirjaimia myös välimerkkien ohessa ja sijaan jaksottamaan ja rytmittämään sanomaansa. Tekstinäyte (PDF).


Kielikello 3/2003
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »