Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2003

Henna Jumppanen

Buuttaista ja renderöidä – atk-slangin verbejä

Atk-slangi on tulvillaan uusia sanoja; tämä kirjoitus keskittyy verbeihin. Ne muodostetaan usein johdinten avulla suoraan englannin kielestä, mutta käytössä on myös suomen ikiomia deskriptiivisanoja. Atk-alan kieleen tietoisesti luotuja ”virallisia” sanoja käytetään slangissakin.

---

Suuri osa atk-slangin verbeistä on kolmitavuisia ta-, tä-loppuisia verbejä eli ns. supistumaverbejä. Uudisverbit pyritään muodostamaan mahdollisimman yksinkertaisesti, niinpä useimmiten lisätään vain johdin suoraan englanninkielisen kantasanan perään. Kantasanaksi otetaan usein ensin lähtökielen kirjoitusasun mukainen muoto (to boot > bootata), mutta myöhemmin myös ääntöasun mukainen (buutata) saattaa yleistyä. Kirjoitusasusta johdettua muotoa suositaan etenkin silloin, kun yhteys englannin kieleen halutaan säilyttää – eli useimmiten silloin, kun verbi ei vielä ole tuttu. Seuraavan esimerkin verbit on muodostettu liittämällä johdin suoraan englanninkielisen verbin perään:

Joo, se [ohjelma] autokickaa [’poistaa automaattisesti keskustelukanavalta’] kun joinaa [’liittyy’] kanavalle (esimerkki poimittu IRC-kanavalta 1999).

Atk-slangin verbit pyrkivät siis yksinkertaistumaan ja samalla yhdenmukaistumaan ääntämis- ja kirjoitusasultaan. Esimerkkejä ääntöasun mukaiseen kirjoitusmuotoon siirtymisestä on runsaasti. Muun muassa englannin verbistä to ban ’asettaa kielto’ käytettiin suomessa aluksi johdosta bannata. Myöhemmin yleistyi myös ääntöasun mukainen bännätä, jota lopulta saatettiin käyttää myös epävirallisessa kirjoitetussa kielessä. Samoin on käynyt verkossa juttelemista tarkoittavalle chatata-verbille, josta käytetään jo kirjoituksessakin ääntämistä mukailevaa muotoa tsätätä.

Supistumaverbejä on jonkin verran käytössä myös atk-slangia virallisemmassa ammattikielessä ja yleiskielessäkin. Ammattikieleen hyväksyttyjä ovat verbit sur(f)fata ’selata sivuja (Internetissä) ilman päämäärää’ ja skannata ’muuttaa esimerkiksi paperilla oleva kuva optisen lukulaitteen avulla tietokoneella käsiteltävissä olevaan muotoon’. Lisäksi mm. atk-alan verbit kloonata ja koodata ovat myös yleiskielisiä. Nämä sanathan ovat olleet käytössä jo vanhastaan, ja ne ovat saaneet atk-alan kielessä uuden erikoismerkityksen. Yleispuhekielessä yleisiä ovat verbit chatata, surffata, mailata ~ meilata ’lähettää sähköpostia’.

Forwardoi se meili!

Jonkin verran atk-slangin puhujat muodostavat verbejä muidenkin kuin supistumaverbijohtimien avulla. Pitkistä kantasanoista syntyy usein verbejä -oi-, -öi-johtimella: connectoida ~ konnektoida ’yhdistää’, canceloida ~ kanseloida ~ känselöidä ’peruuttaa jokin toiminto’, forwardoida ’lähettää eteenpäin’, selektoida ’valita’:

– oli muuten hyvä tolla power dvd:llä kun katto [dvd-elokuvaa] niin ääniraita eksy aina vähän väliä
– kiva kun äijät puhu eritahtiin kun ääni tuli :(((
– joutu käydä aina uudelleen selektoimassa [’valitsemassa’] ääniraidan
(esimerkki poimittu IRC-kanavalta 1999)

Verbejä muodostetaan myös -tta-, -ttä-johtimella vokaaliin, useimmiten e:hen, päättyvistä kantasanoista: englannin to paste ’liimata’> pastettaa ’liimata, liittää’, englannin to share ’jakaa’ > sharettaa ’panna jakoon, muiden saataville’, englannin to update ’päivittää’ > updatettaa ’päivittää’. Esimerkki opiskelijan IRC-kanavan puheenvuorosta 1999:

– todennäkösesti ftp[-palvelin] käyttää omaa levynhallintaa
– eli se vapauttaa winnin [Windowsin] levynhallinnan kun ei tarvi sitä
– jota ei ilmeisesti X:lla tapahdu kun se sharettaa [’panee jakoon’] jotain
– joka kielisi minusta jostain ongelmasta järjestelmässä.

Johdoksen kantana voi olla myös substantiivi tai lyhenne. Esimerkiksi hyvin yleinen verbi irkata ’keskustella verkossa, irkissä’ on muodostunut sanojen Internet Relayed Chat lyhenteestä IRC. Verbi dessata ’DES-suojata’ on syntynyt lyhenteestä DES: Data Encryption Standard. Joskus verbi voi olla johdettu myös useasta sanasta, esimerkiksi komentokehotteesta. DOS-käyttöjärjestelmän käskystä deltree ’poista koko hakemistopuu’ on johdettu verbi deltreeata.

Siulla kaatu [kone]? meikällä hyyty vaan :)

Suomen kielen omien deskriptiivisten ja kuvallisesti käytettyjen verbien kirjo atk-slangissa on sekin melko suuri. Tietokone voi liian hitaasti toimiessaan jurnuttaa, jökittää, jörniä, leipoa, tahmata, runkuttaa, tökkiä tai jopa hyytyä. Jos koneessa on liian vähän muistia esimerkiksi johonkin käyttöhetkellä pelattavaan peliin nähden, ei peli välttämättä pyöri kunnolla, vaan tahmaa, pätkii, hyytyy tai tökkii. Jos kone jostain syystä menee jumiin, se jumittaa tai kaatuu.

Oma joukkonsa atk-alan kielessä ovat lainamuodosteet eli ammattikielessä tietoisesti alalle kehitetyt verbit kuten hahmontaa (to render) ’muuttaa koneismuotoinen esitys ihmisen havaittavaan ja tajuttavaan muotoon’ ja päivittää (to update) ’saattaa ajan tasalle’. Osa näin tehdyistä verbeistä on käytössä slangissakin. Esimerkiksi päivittää on atk-slangissakin yleinen, vaikka sen rinnalla käytetään myös verbejä updatettaa ja updeitata. Toisia alan ammattikieleen luotuja sanoja ei taas slangissa käytetä oikeastaan ollenkaan, ainakin toistaiseksi hahmontamisen sijaan puhutaan renderöimisestä.

Atk-slangissa on käytössä myös koko joukko käännöslainoja eli sananmukaisia käännöksiä. Esimerkiksi käännöslainaverbit kätellä (to handshake) ja virkistää (to refresh) ovat atk-alan ammattikielessä aivan eri merkityksessä kuin yleiskielessä.¹ Ammattikielessä suositaan käännöslainoja. Atk-slangissakin käännöslainoja varmasti toisinaan muodostetaan, mutta yleisimmin ne ovat tulleet siihen ammattikielen kautta. Atk-slangissa kätellä-verbi on suhteellisen yleinen, mutta siitä on käytössä myös erikoislainamuoto handsheikata; virkistää-verbin sijaan puhutaan usein refreshaamisesta

Deletoida, dellata, delliä, delata

Atk-slangin verbit taipuvat kuten verbit suomen kielessä muutenkin: forwardoin ’lähetän edelleen’, forwardoit, forwardoi jne. Niistä voi johtaa edelleen uusia muotoja: dellailla ’poistella’, seivailla ’tallennella’, chattailla ~ tsättäillä ’keskustella’, buuttaista ’bootata eli palauttaa alkuasetukset’, buuttaus ’alkuasetusten palautus’, forwardointi ’edelleenlähettäminen’.

Atk-slangi on yhtä elävää kuin mikä tahansa muukin slangi, ja kuten slangissa aina, siinä on runsaasti variaatiota: Esimerkiksi englanninkielisestä verbistä to delete ’poistaa’ käytetään slangissa verbiä deletoida ja sen lisäksi ainakin muotoja dellata, delliä ja delata. Lisäksi käytetään sanan asiatyylistä vastinetta poistaa. Variaatiota on myös atk-alan ammattikielessä: joskus eri lähteet suosittelevat eri verbejä ”ainoiksi oikeiksi”. Ammattikielen variaatio on alan nuoruuden ja sanaston vakiintumattomuuden syytä, ja se vähennee jonkin verran ajan myötä. Atk-ala toisaalta kehittyy niin nopeasti, että uusia verbejä, kuten substantiivejakin, tarvitaan koko ajan. Variaation runsaus on ja pysyy atk-slangin lisäksi myös atk-alan ammattikielessä niin kauan kuin uutta sanastoa kehitellään.

¹ (¹) kätellä: ’kaksi keskenään viestivää järjestelmää kättelee yhteydenpidon alussa eli tekee tarpeelliset tunnistukset ja asetukset’
virkistää: ’tuottaa näyttökuva toistuvasti näyttöpinnalle siten, että kuva pysyy koko ajan näkyvänä’

Kirjoittajan pro gradu -työ on nimeltään ATK-alan verbeistä (2002), Joensuun yliopisto.




Kielikello 2/2003
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »