Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2003

Pekka Lammivaara

Keskustelua

Vielä jäsennyksestä

Jaakko Anhavan vastineessa Kielikellossa 4/2002 kirjoitukseeni ”Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme” (Kielikello 2/2002, ks. Lue myös) esittämäni lauseenjäsennyksen perusteet vääristyivät.

Lähtökohtani painottuu vahvasti lauseenjäsenten funktioihin. Ymmärrän silti, että jäsennykseen väistämättä kietoutuu myös muoto-opillinen aspekti. Mielestäni suomen kielen lauserakenteita ei kuitenkaan onnistuta analysoimaan taipuvan kielemme ehtojen ja rakennemahdollisuuksien mukaisesti, jos tehtävään ryhdyttäessä ensin rajataan, mitkä muodot ovat kullekin lauseenjäsentyypille, esimerkiksi finiittilauseen subjektille, sallittuja/sopivia ja mitkä eivät. Ei varsinkaan, jos tuo ennalta rajaaminen on itse asiassa vain pitäytymistä aivan toisentyyppisen kielen (latinan) antamaan malliin. Ei riitä, että jäsennyksestä syntyy sinänsä looginen mutta suurelta osin pelkästään itseriittoinen ”peli”, joka on käytännölle vieras.

Olisi kiinnostavaa nähdä, millaisiin tuloksiin päästäisiin tarkastelemalla lauserakenteita siten, ettei esimerkiksi verbien rektio estäisi näkemästä lauseenjäsenten todellisia funktioita. Esimerkiksi lauseessa Ihastuin häneen ei koulukieliopin mukaan ole objektia, koska rektion mukaisesti ihastumisen kohde on paikallissijamuodossa, jota ei latinan kieliopista saadun mallin mukaan ole hyväksytty objektin muodoksi.

Merkitysopin vetäminen esitykseni perusteiksi oli kaukaa haettu. En suinkaan esitä, että samaa merkitsevät lauseet jäsentyisivät identtisesti. Kaikille on selvää, että sama asia voidaan ilmaista hyvinkin erilaisilla lauserakenteilla.

Anhava antoi ymmärtää, että olin päätynyt omistuslauseiden analyysiin sen pohjalta ”miltä ensi ajattelemalla tuntuu”. Siinä kohdassa kirjoitustani minulla oli kuitenkin ilo yhtyä Lauri Hakulisen jo paljon aikaisemmin (Virittäjä 1926 s. 91–96) esittämään kantaan omistuslauseiden transitiivisuudesta ja niiden objektilausekkeen akkusatiivista. Mieleeni ei tullut, että Hakulisen esityksessä olisi kyse ”kielenpuhujan ensimmäisestä mieleen tulevasta jäsennyksestä”.




Kielikello 1/2003
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Subjektiiviset subjektit (Vapaasti luettavissa)

Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »