Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2002

Terhi Ainiala

Vepski ja Umppari – torniolainen nimimaisema

Nimistöntutkimus on astunut peltojen pientareilta ja navetan takaa nykysuomalaisen tavallisimpaan maisemaan: kaupunkeihin ja taajamiin. Nyt halutaan selvittää, millaisia nimiä kaupunkilaiset oman lähiympäristönsä paikoista käyttävät. Kaupunkinimistö on suomalaisen nimistöntutkimuksen uusi tutkimuskohde. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja useiden yliopistojen yhteishankkeessa selvitetään laaja-alaisesti kaupunkinimistön olemusta, käyttöä ja variaatiota (Kielikello 2/2001: Larussa vai Lauttasaaressa – kaupunkinimistö tutuksi, ks. Lue myös).

Kaupunkinimistö oli myös yksi Tornion kenttäretken tutkimuskohteista. Tämä nimistön kenttäkeruu oli monellakin tapaa historiallista: Tornio pääsi ensimmäisenä kaupunkina laajahkon kaupunkinimistön tutkimuksen kohteeksi. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun kenttäretki suuntautui maaseudun sijasta kaupunkimaisemaan. Tähän mennessä nimistöntutkijat ovat tutkineet ja keränneet lähinnä maaseudun nimistöä. Paikannimistöä kerätessä tavoitteena on ollut haastatella liki pitäen kaikkia keruualueen asukkaita ja saada koko paikannimistö talteen mahdollisimman kattavasti.

Urbaani nimistönkerääjä työssään

Kaupungeissa nimistöä ei voi kerätä samalla tavoin kuin maaseudulla. Olisi aivan mahdotonta haastatella alueen kaikkia asukkaita ja pyrkiä saamaan talteen kaikki ne paikannimet, joita he käyttävät. Nimistöntutkimuksessa on muutoinkin siirrytty vähitellen kohti uudenlaisia tutkimustapoja ja -tavoitteita. Nyt ei pyritäkään saamaan talteen alueen koko nimistöä eikä vain kerätä nimiä arkistoon vaan halutaan vastauksia erilaisiin tutkimuskysymyksiin. Tietoa halutaan lähinnä nimistön käytöstä ja käytön eroista ja tätä varten haastateltaviksi valitaan eri-ikäisiä miehiä ja naisia – maaseudun nimistöä sen sijaan kyseltiin ennen kaikkea vanhemmilta isäntämiehiltä.

Torniossa mekin – kaupunkinimistön tutkijat Terhi Ainiala ja Tiina Aalto – etsimme haastateltaviksi sekä miehiä että naisia, vanhan polven kaupunkilaisista koululaisiin. Heidän kanssaan sovimme sitten jo ennalta haastatteluista ja tapasimme heitä esimerkiksi kouluissa ja työpaikoillaan toimistoissa ja oluttehtaassa. Keruutavaksi emme kelpuuttaneet pelkkää perinteistä nimestyshaastattelua, koska sen avulla nimistön käytöstä ei välttämättä saa parhaiten tietoa. Halusimme kokeilla myös muita tapoja. Ryhmähaastattelussa haastattelimme kerralla kahta tai neljää kaupunkilaista ja pyrimme saamaan aikaan oikeaa keskustelua paikoista ja niiden nimistä. Lisäksi laadimme monipuolisen kirjallisen lomakkeen, jota täytätimme lukiolaisilla ja ammattikorkeakoululaisilla.

Me urbaaninimestäjät emme siis kovin monessa asiassa enää muistuttaneet maaseudun esikuviamme. Jotakin yhteistä sentään oli: mekin pyöräilimme!

Kaupunkilainen omassa kylässään

Tornio on noin 23 000 asukkaan pieni ja vireä pohjoissuomalainen kaupunki. Vanha kaupunki ja nykyinenkin keskusta on Suensaari, siltojen muuhun kaupunkiin sitoma saari. Suensaari on noin parin kilometrin mittainen ja kilometrin levyinen – siis ”ihmisen kokoinen”. Kaikki tarpeellinen on lähellä. Suensaarella asuvalle oma kotisaari on oikeastaan kuin kotikylä maaseudun asujalle; siellä hän asuu ja liikkuu, usein on vielä työssäkin. Samoin kuin maaseudun asukkaan on kaupunkilaisenkin omassa ”kylässään” puhuttava niistä paikoista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Mitkä paikat sitten ovat tärkeitä? Ja millä tavoin erilaisista paikoista puhutaan? Kuinka tunnettua ja käytettyä on virallinen kaavanimistö? Seuraavassa tuon esiin joitakin keskeisiä havaintoja torniolaisten ja lähinnä juuri suensaarelaisten käyttämästä nimistöstä.

Vieraat kadut

Virallisen kaavanimistön keskeisin elementti ovat kadunnimet. Jokaisella kadulla on oma nimensä, joka vielä seisoo kylttiin kirjoitettuna katujen varsilla. Kadunnimi on samalla myös osoitenimi. Kaupunkilainen ei kuitenkaan välttämättä hahmota asuin- ja olinseutuaan katujen vaan enemmän lähinnä rakennusten tai alueiden mukaan. Torniolainenkaan ei käytä tai tunne kadunnimiä samassa määrin kuin esimerkiksi kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten nimiä. Tuttuja ei tavata Torikadulla tai Välikadulla vaan Torin kulmalla, Öömannin kulmalla (Öömanni on paikallinen tavaratalo), Seppälän vieressä tai Postin edessä.

Kadunnimistä ei juuri ole syntynyt puhekielisiä muunnoksiakaan; ainoa poikkeus on kaupungin pääkatu Hallituskatu, jota yleisesti kutsutaan myös Haltsariksi. Tämä on muutenkin liki ainoa kadunnimi, jota laajalti käytetään. Katujen ja kadunnimien vähämerkityksisyydestä kertoo myös se, ettei kadunnimiä kovin hyvin tunneta eikä katuja osata sijoittaa karttaan. Tämän osoitti karttatehtävämme. Kirjallisen kyselylomakkeen yksi tehtävistä oli sijoittaa kymmenen keskustan katua oikeille paikoilleen nimettömällä kartalla. Keskimäärin vastaajat osasivat merkitä oikein nelisen katua. Monien mielestä tehtävä oli vaikea eikä kukaan luonnehtinut sitä helpoksi. Kadunnimien osaamisen tarpeettomuutta todistettiin muuan muassa seuraavasti: ”En käytä kadunnimiä, perille pääsee paikkojen avulla.” Tai: ”Tiedän minne menen mutta en mieti osoitteita/kadunnimiä. Pieni paikka tämä Tornio.”

Kadunnimien vähäinen käyttö ei ole pelkkä torniolainen erityispiirre. Varsinkin pienemmissä kaupungeissa paikoista voidaan vaivatta puhua juuri mainitsematta katujen nimiä. Suuremmissa kaupungeissa tilanne lienee jossakin määrin erilainen: kadut ovat keskeisempiä maiseman hahmottamisessa ja myös kadunnimiä tarvitaan. Kuitenkin myös suuremmissa kaupungeissa muut paikat ovat usein katuja tärkeämpiä maamerkkejä. Tämä lienee yleisinhimillistä: ihmisen on kai helpompi hahmottaa maailmaa esimerkiksi huomattavien rakennusten tai luonnonpaikkojen kuin katujen ja teiden avulla.

Käytkö ostoksilla Supersparissa?

Millaisia ja millaisin perustein annettuja nimiä Suensaarella sitten on? Kaupungeissa melkein kaikilla paikoilla on virallinen nimensä, olkoon kyse sitten kaupunginosasta, kadusta, puistosta, patsaasta tai vaikka ruokakaupasta tai olutkapakasta. Läheskään aina nämä viralliset nimet eivät ole paikkojen käytetyimpiä nimiä vaan käytössä on virallisen nimen pohjalta syntyneitä muunnelmia. Kaupunkilaisten suosittu ulkoilusaari Pikisaari on pikemmin Pikis tai Piksu, VPK:n talo on Vepski ja Tampereen Säästö-Tex (kauppa) taas on yleensä Tamppis.

Nimi jää usein entiselleen, vaikka paikka muuttuukin. Kaupunkilaisten suosituimpia ruokakauppoja on Superspar. Tätä nimeä siitä ei kuitenkaan käytä juuri kukaan, vaan kauppa tunnetaan entisen nimensä mukaisesti Lihaporttina. Tosin toiset ovat vääntäneet tästäkin Läskiportin.

Vaikka useimmat käyttönimet on muodostettu paikan virallisen nimen pohjalta, on nimiä syntynyt myös aivan itsenäisesti, virallisesta nimestä riippumatta. Nimeämisen perusteena on tällöin paikan jokin ominaisuus. Kolmion muotoinen asuinkerrostalo kaupungin keskustassa on Juustotalo, koska se muistuttaa juustokimpaletta. Ja koko Suensaaren saari on toisinaan Manhattan – onhan se esikuvansa mukaisesti saari komeine siltoineen.

Usein nimeksi riittää sana, joka onnistuneesti yksilöi paikan. Koska kaupungissa on vain yksi kiinalainen ravintola, on sen nimi Kiinalainen tai toisinaan Kinkki tai Kinkkis. Ravintolan ”oikea” nimi on kyllä Golden Flower, mutta sitä ei käytä juuri kukaan. Torniossa voi helposti sopia lounastapaamisen myös Italialaiseen: koska muita italialaisia ravintoloita ei kaupungissa ole, lounasseura löytää näin ravintolaan, jonka virallinen nimi on Pizzeria Trocadero.

Ne tuhannet kuppilat...

Monille kaupunkilaisille tärkeitä ovat paikat, joissa käydään usein ja joissa tavataan ystäviä ja tuttavia. Tällaisia kohtaamispaikkoja ovat ennen kaikkea kahvilat, baarit ja ravintolat, jotka nuorten elämänpiirissä ovat vielä tärkeämpiä kuin keskimäärin muun väestön. Meidänkin nimisaalistamme näiden paikkojen nimiä on iso osa; tosin määrää kasvattaa se, että vastausten antajista monet – kirjallisen kyselylomakkeen täyttäjistä kaikki – ovat nuoria. Koko Tornion tunnetuin nimi näyttäisikin olevan kapakan nimi Umppari eli virallisesti Umpitunneli. Nimi mainitaan joka ikisessä kyselylomakkeessa.

Rakkaalla lapsella on usein myös monta nimeä. Lukiolaisten suosima Roosamaria-niminen kahvila on myös Roosa, Rosis, Rosku tai jopa Roskis. Paradise-niminen disko on puolestaan myös Paradaissi, Paratiisi, Parasiitti, Parajööteri, Jööteri tai sitten Teknohelvetti. Nimistä avautuu toisinaan mittava assosiaatioiden ketju, kuten nämäkin esimerkit osoittavat.

Oman kotikaupungin nimet

Jokaisella paikkakunnalla on omat paikannimensä. Eri kaupunkien ja kuntien nimistöissä on kuitenkin myös yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi näitä Torniosta tuttuja nimiä ja nimeämisen tapoja tavataan varmasti muuallakin Suomessa. Kuinka paljon samoja piirteitä oman kotikaupungin nimistössä on – sen voi jokainen ainakin omassa mielessään testata.




Kielikello 4/2002
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Larussa vai Lauttasaaressa – kaupunkinimistö tutuksi (Vapaasti luettavissa)

Kielentutkija kentällä (Vapaasti luettavissa)

Murteenseuruuta Alatorniolla (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »