Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2002

Raija Lehtinen

Jos kautta-sanaa ei olisi?

Pientä sanaa ”kautta” käytetään usein lauserakenteissa, joissa jokin muu ilmaus olisi selvempi. Aihetta tarkastelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.

---

– Miten sanoisit tämän, jos et saisi käyttää kautta-sanaa? kysyn kirjoittajalta, jonka tekstissä lukee: ”Tutkimusten kautta on osoitettu, että tunteilla on merkityksellinen rooli organisaatioelämässä.” Heti kohta on edessä sama ongelma: ”Erilaisten poliittisten kulttuurien analysoimisen kautta pyrittiin selvittämään – –.” Tarkastan työkseni korkeakouluopiskelijoiden kirjoitusten kieltä, ja tämän kirjoituksen esimerkit on poimittu pääosin heidän yhteiskunta- ja oikeustieteellisistä opinnäytteistään. Aineistonani on noin 250 esimerkkiä kautta-sanan minua oudoksuttavasta käytöstä. Esitän kolme päätapaa, joilla kautta-ilmauksia voitaisiin korvata. Hiukan vähemmälläkin tämän sanan käytöllä nimittäin tultaisiin toimeen.

Sijamuotoja tilalle

Adessiivi. Alun esimerkkeihin on helppo ehdottaa kautta-postposition tilalle vaihtoehdoksi pelkkää sijamuotoa: nominin adessiivia ”tutkimuksilla on osoitettu” ja verbin kolmannen infinitiivin adessiivia ”kulttuureja analysoimalla pyrittiin”. Vastaavanlaiset adessiivit ovat aineistoesimerkkieni korjausehdotuksissa ykkössijalla: adessiivi sopisi luontevasti 30 %:iin tapauksista.

Muutama lisäesimerkki: ”vaalien kautta valitut edustajat” (-> vaaleilla valitut edustajat); ”rahoitus on toteutettu vaihtovelkakirjalainan kautta” (-> vaihtovelkakirjalainalla); ”rahamäärä, jolla suomalaiset pelaamisen kautta (-> pelaamalla) tukevat sosiaali- ja terveysalaa”; ”painostuksen ja tuomitsemisen kautta (-> painostamalla ja tuomitsemalla) voidaan yrittää saada maa muuttamaan politiikkaansa”.

Eivät kuitenkaan vain opiskelijat ole kautta-sanan suurkäyttäjiä. Esimerkiksi radio-ohjelmissa virkamiehet, lääkärit ja toimittajat osoittautuvat tässä yhtä eteviksi. Näin: ”nykyään taiteen arvo mitataan yleisömäärien kautta”; ”nuoriso tavoitetaan näiden ohjelmien kautta”; ”menestystarina luotiin yhteistyön kautta”; ”työpaikka saavutetaan oman ahkeruuden ja oman työnteon kautta”; ”paniikkihäiriötä voidaan tehokkaasti hoitaa psykologisten menetelmien kautta”.

Eniten hämmästyttävät kautta-sanat niissä ilmauksissa, joissa pääsana on jokin keinoa, välinettä, mittaria, osoitinta, toimintatapaa tms. merkitsevä sana. Esimerkiksi: valtio määritellään ”neljän kriteerin kautta”; naisten elämän kokonaisuutta mitataan ”vain tiettyjen kapeiden indikaattoreiden kautta”; ”erilaisille kohderyhmille suunnatut tarjoukset välittyvät erilaisten viestintästrategioiden kautta”; ”kiistat voidaan ratkaista demokraattisten poliittisten toimenpiteiden kautta”. Esimerkeistä ei ole puutetta: ”Yhtenä [kahvilan] sisustusvaihtoehtona ovat – – pehmeät sohvat, joiden kautta pyritään luomaan kotoinen vaikutelma.” – Näissä tapauksissa, jos missä, pelkkä adessiivi riittäisi välinemerkitystä ilmaisemaan.

Kun allergistuu tällaisille ilmauksille, alkaa reagoida lähes kaikkiin kautta-ilmauksiin, kuten ”matkojeni ja opiskeluni kautta olen hankkinut tietoa – –”; ”organisaatioon sitoutumista voi vahvistaa positiivisten kokemusten kautta”; ”regiimejä pyritään luomaan esimerkiksi kansainvälisten sopimusten kautta”; ”Euroopan unioni säätelee toimintaa jäsenvaltioissa mm. direktiivien kautta”.

Kautta-postposition tilalla voi käyttää monia sijamuotoja. Kaikkiaan puolessa esimerkkitapauksistani kautta-rakenteen voisi hyvin korvata sijamuotoilmauksella: valtaosan nominin adessiivilla mutta useat elatiivilla, inessiivillä, essiivillä, ablatiivilla tai instruktiivilla, verbien 3. infinitiivin adessiivia unohtamatta.

Elatiivi. Esimerkkejä rakenteista, joihin sopisi elatiivi: ”näiden esimerkkien kautta (-> näistä esimerkeistä) huomattiin – –”; ”suomenruotsalaisuutta voidaan tarkastella ja pohtia monien eri näkökulmien kautta (-> monista eri näkökulmista)”; ”eläke koostuisi ainoastaan eläkemaksujen kautta kertyneistä varoista ja niiden sijoitustuotoista”; ”ilman kautta laskeutuva saaste”; ”opettajan työ ja työn tulokset näkyvät oppimistulosten kautta”. Viimeinen esimerkki ei oikein kannusta jatkamaan opetustyössä. Olisiko siirryttävä hankkimaan lisätuloja ”ulkopuolisen palkkatyön tai yritystoiminnan kautta”?

Mutta mitäpä tässä opiskelijoita ja itseään moittimaan, kun valtakunnan päälehtikin kirjoittaa huoletta: ”Kultakauden mestareiden ja nykytaiteilijoiden vuoropuhelu yhteisten teemojen kautta toimii mainiosti.” Kai tässä kuitenkin tarkoitetaan sitä, mikä ennen olisi ilmaistu sanomalla vuoropuhelu yhteisistä teemoista. Mitä meillä olikaan ennen Floraa? Maatiaisvoita ja mutatis mutandis: suomen kielen sijamuotoja. Jatkan niistä vielä.

Inessiivi. Jokunen esimerkki inessiivin käyttömahdollisuuksista. Opiskelija ilmoittaa käsittelevänsä ”televisiokulttuuria seuraavien kappaleiden kautta”, kun hän tarkoittaa, että tekee sen esityksensä seuraavissa luvuissa. Toinen kirjoittaa, että suomenruotsalaiset ”puhuvat mielellään ruotsia, jonka ovat omaksuneet kodin ja koulun kautta (-> kotona ja koulussa)”. Radiotoimittaja puolestaan sanoo asiantuntijoille, että ”olette kaikki työnne kautta (-> työssänne) joutuneet tekemisiin seksuaalirikosten kanssa”. – Tietenkin edellä olevissa ja niiden kaltaisissa sanonnoissa halutaan korostaa kulloisenkin tarkoitteen välineellisyyttä, mutta silti kuulisi mieluummin, että asiat esimerkiksi kehittyvät ja kypsyvät keskusteluissa, tiimeissä ja sosialisaatiossa kuin niiden kautta.

Ablatiivi. Ablatiivi sopisi mainiosti joihinkin kautta-sanan nykyisiin käyttöyhteyksiin, esimerkiksi seuraaviin. ”Lapset ovat vanhempiensa, kavereidensa ja uutisten kautta (-> vanhemmiltaan, kavereiltaan ja uutisista) kuulleet tapahtumista – –.” ”Mielenterveyskuntoutuja voi saada sosiaalista tukea myös mielenterveystyöntekijöiden tai eri viranomaisten tai ammattihenkilöiden kautta” (kyse on siitä, että kuntoutuja voi saada tukea juuri näiltä henkilöiltä).

Essiivi, instruktiivi, partitiivi. Essiivikin kannattaisi silloin tällöin ottaa käyttöön: ”työyhteisön jäsenyyden kautta (-> jäsenenä) yksilöllä on mahdollisuus – – ”; ”eniten kerättiin varoja valtiolle kuitenkin verojen kautta (-> veroina)”. Instruktiivi tuntuisi hyvältä seuraavassa lauseessa: ”tämä kehitys parantaa toimintaa pienten askelten kautta (-> pienin askelin)”; aika hyvältä myös otsikossa ”Kysymyksen tarkastelua esimerkkien kautta (-> esimerkein)”; ja partitiivi puolestaan seuraavassa: ”tietyn kanavan kautta (tiettyä kanavaa) tuleva tietomäärä”.

Muita partikkeleita

Toinen tapa vähentää runsaaksi kasvanutta kautta-sanan käyttöä on suosia suomen kielen muita partikkeleita. Poimimissani esimerkeissä samaan tehtävään luontuisivat – yhteensä 40 %:ssa tapauksista – seuraavat postpositiot tai niiden lailla käytetyt substantiivit: ansiosta, avulla, jälkeen, mukaan (mukaisesti), perusteella, pitkin, pohjalta, samalla, siten, takia (tähden, vuoksi), tietä, turvin (tuella), valossa ja välityksellä. Valikoima on tietenkin satunnainen; muut ilmaisutavat olisivat muissa yhteyksissä osuvampia.

Avulla. Määrältään ykkössijalla käyttökelpoisuudessa ovat postpositiot avulla ja perusteella. Toistuvasti opiskelijat kirjoittavat, että jonkin teorian kautta tarkastellaan, selvitetään tai pohditaan jotakin asiaa. Näihin yhteyksiin sopisi hyvin avulla-postpositio. Samoin on esimerkkejä, joissa aineiston kautta tarkastellaan jotakin, joissa selvitään jonkin logiikan kautta tai joissa jotakin syntyy tietynlaisten toimintatapojen kautta. Avulla kuulostaisi näissäkin tutummalta – senkö takia myös paremmalta? Joissakin tapauksissa riittäisi pelkkä adessiivi, mutta joissain ei. Joissakin avulla-rakenne ei ole välttämätön, mutta se on korostavampi kuin adessiivi. Ehkä näin olisi seuraavissakin: ”pukeutumisen kautta muokattu ja esille tuotu minä”, ”haastateltavien ohjelman tulkinnat, jotka tuotetaan kielen kautta”.

Radiossa esiintyvälle tarjoaisin avuksi avulla-sanaa, kun hän kertoo pyrittävän ”selvittämään tutkimuksen kautta, mitä mahdollisuuksia on paluumuutolle”; samoin toimittajalle, joka sanoo ihmisen tulkinneen luontoa lintujen kautta. Sanomalehdestä luen taiteilijoista, jotka kertovat naisen elämästä ”20 laulun ja yhden monologin kautta”, ja siitä, mikä ongelma tuoreen valokuvanäyttelyn kautta halutaan nostaa keskusteluun.

Perusteella. Perusteella sopisi moneen kautta-sanan valtaamaan ilmaukseen – esimerkiksi seuraaviin: ”kielen kautta (-> perusteella) he [suomenruotsalaiset] muodostavat sosiaaliset verkostonsa”; ”tutkielman viitekehys jäsentyy elämänhallinnan käsitteen kautta”; ”1920-luvulla kansakunta jakautui koulutuksen kautta”; ”näiden tutkimusten kautta ei nuorisosta piirry kuvaa menetettynä sukupolvena”. Seuraavaan radiosta kuultuun esimerkkilauseeseen perusteella sopisi myös hyvin: ”Koulutettavat on valittu tällaisen hakulomakkeen kautta.”

Ansiosta, takia, tähden. Aika usein kautta-rakennetta käytetään syyn ilmaisemiseen. Niinpä sen voisi monesti korvata ansiosta-rakenteella tai neutraalimmin syytä ilmaisevilla tähden-, takia-, vuoksi-, johdosta-rakenteilla. Näin mm. seuraavissa: ”koulutuksen kautta (-> ansiosta) mahdollisuudet hankkia mielekästä työtä paranevat”; ”Suomi oli urheilijoiden hyvän menestyksen kautta ansainnut omat olympialaiset”. – Hullunkurisimmat esimerkit ovat peräisin radio-ohjelmista: ”kaikille nahkakengät eivät sovi hinnan takia tai jonkin allergian kautta”; ”edellinen vuosi meni [urheilijalta] piloille liian harjoittelun kautta”; ”puutaloja on päästy rakentamaan lainsäädännön kautta”. Vielä lehtiesimerkki: ”Perheensä kautta hän [kuvataiteilija] vältti täydellisen erakoitumisen.”

Irrallisissa esimerkeissä on lievemmin ja raskaammin korvaan ottavia kautta-sanan käyttötapauksia, mutta kokonaisia kirjallisia esityksiä lukiessaan saattaa yllättyä vielä siitä, että kautta-rakennetta on käytetty likimain jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Rakenne voi esiintyä yhdellä A4-kokoisella sivulla neljä viisi, jopa kahdeksan kertaa, ja sama jatkuu sivulta sivulle. On kysymys muoti-ilmauksesta; siitä ei pääse mihinkään.

Mukaan, pohjalta. Seuraaviin tapauksiin sopisi kauniisti postpositioksi mukaan: ”meillä on tapana stereotypioida henkilöitä heidän ryhmäkäyttäytymisensä kautta (-> mukaan)”; ”pyrin hahmottamaan toimivamman viestinnän mallin viestin vastaanottajan tarpeiden kautta”. Näkisipä joskus myös – vanhanaikaiseksiko käyneen? – pohjalta-sanan näissä yhteyksissä!

Turvin, valossa. Semmoistakin ilmausta kuin turvin kannattaisi joskus kokeilla kautta-sanan tilalle: ”tällaisen aseman kautta (-> turvin) muslimeilla olisi mahdollisuudet – –”; ”kuri toimii normaalistavien arvioiden, standardien kautta (-> turvin, tuella, tukemana)”. Ja esimerkiksi otsikkoon ”Italian korruption taustat Dobelin teorian kautta” kävisi paremmin sana valossa. Sitä kautta -sanonta on vanhemman ja vakiintuneemman oloinen kuin monet muut kautta-tapaukset. Senkin sijalle sopisi silti välillä vaikkapa sitä tietä, siten, sillä tavalla, samalla. Nämä kävisivät esimerkiksi seuraavaan: ”– – sallitaanko yrityksen johtajien tehdä sisäpiirikauppoja ja nostaa sitä kautta omaa hyvinvointiaan.”

Vaihtoehdoiksi käyvät joskus harvinaisemmatkin ratkaisut: ”työhistorian kautta muodostuneet odotukset” ovat varmaan työhistorian aikana tai sen mittaan muodostuneita, ja kun ylioppilaskokelas kirjoittaa nykyihmisen saavan kosketuksen kirkkoon ”pääsiäisen ja joulun kautta”, hän tarkoittanee, että pääsiäisen ja joulun vieton yhteydessä, ellei asian sanomiseksi riittäisi vain pääsiäisenä ja jouluna.

Ylioppilaskirjoituksista poimimani esimerkit tuntuvat muuten aavistuksen kömpelömmiltä kuin yliopistotason kirjoituksista poimitut. Niissä rukoillaan ”Isä meidän -rukouksen kautta Jumalalta suojaa ja turvaa” ja kerrotaan, että ”tuntuu kuin yksinäisyys olisi nujerrettavissa vain alkoholin kautta”. Mutta kyllä ylioppilaskokelaat oppivat muodikkaan sanonnan sujuvamman käytön; yksi parhaista kirjoittaa Ylioppilasaineita 2001 -teoksen kannessa, että ”lukutaidon kautta (eikö lukutaidon avulla tai lukutaidolla?) voi periaatteessa päästä osalliseksi koko ihmiskunnan tietopiiristä”.

Vaihtoehtona lauserakenteen muutos

Edellisten jaksojen esimerkeissä on kirjoittajien sanontoihin kajottu mahdollisimman vähän. Monesti sujuvampi korjaus saataisiin kuitenkin aikaan muuttamalla alkuperäistä tekstiä enemmän kuin pelkän sijamuodon tai postposition verran.

Subjekti. Joskus ratkaisuksi voi kokeilla sitä, että kautta-rakenteesta tehdään lauseen subjekti kuten seuraavissa: ”Ulkomaisten investoijien kautta avautuisi uusia mahdollisuuksia (-> ulkomaiset investoijat avaisivat – –)”; ”Tieto joko kumoutuu tai vahvistuu tieteellisen tutkimuksen kautta (-> tiedon joko kumoaa tai vahvistaa tieteellinen tutkimus)”.

Kokonainen lause, lauseenvastike. Muitakin lauserakennemuutoksia voi kokeilla. Seuraava esimerkki kevenisi lauseenvastikkeesta: ”Lehti osallistui taistoon vain yksittäisten, joskin terävien pistojen kautta (-> yksittäisiä, joskin teräviä pistoja tehden).” Suorastaan hämmästyy, jos opinnäytteissä tulee vastaan tällainen lauseenvastike: ”Seuraavaksi tarkastelen [pankkien] kolmea tärkeintä tehtävää eri tutkijoihin ja eri kirjallisuuteen nojaten.”

Sivulause muuttaisi seuraavan virkkeen tyyliä tavanomaisemmaksi: ”Useat heistä [nuorista] ovat vanhemmistaan taloudellisesti riippuvaisia – – vanhempien luona asumisen kautta (-> siksi, että asuvat näiden luona).” Toinen päälause selventäisi ehkä parhaiten seuraavaa virkettä, vaikka pidentääkin ilmaisua: ”Lorber analysoi teoksessaan hyvin seikkaperäisesti ja monien esimerkkien kautta sitä miten sukupuoli tuotetaan sosiaalisesti (-> L. analysoi – – sitä, miten sukupuoli tuotetaan sosiaalisesti, ja antaa asiasta monia esimerkkejä; tai: valottaa asiaa monilla esimerkeillä).”

Kielenhuoltokirjallisuus on E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) lähtien varoitellut kautta-postposition turhasta käytöstä. Kielenopas moittii eräiden kautta-sanontojen epäsuomalaisuutta, ja esimerkiksi Terho Itkosen Kieliopas ehdottaa, että keinoa ja tapaa merkitsevät kautta-ilmaukset rakennettaisiin mieluummin toisin. Virittäjässä 2/1985 on aiheesta Jaakko Anhavan kirjoitus. Nykysuomen sanakirja ja Suomen kielen perussanakirja antavat kumpikin runsaasti esimerkkejä sekä kautta-postposition paikallaan olevasta että parannettavasta käytöstä. – Partikkeli sinänsähän on vanhaa, itämerensuomalaista sanastoa, ja sillä on kielessä useita merkitystehtäviä, joita ei ole tässä mainittu.

Kesällä 2002 tätä juttua kirjoittaessani Suomen Tietotoimiston uutiskynnyksen ylitti tieto, että jättiputki uhkaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Kasvia pitäisi ruveta hävittämään. Aikaisemmin kerrottiin jotain samansuuntaista tienvarsille levinneistä, niin ikään Suomeen muualta tulleista lupiineista. En tiedä, miten tarpeellista hävittäminen on, mutta samankaltaisuus kautta-sanan kanssa tulee etsimättä mieleen. Germaaniset kielinaapurimme ovat sysänneet alulle tämän sanan käännöslainamaisen käytön, ja Euroopan nykyinen kielitilanne antaa sille vain lisää vauhtia. Mielenkiintoista on nähdä, jatkuuko käyttö yhtä runsaana tästä eteenpäinkin vai alkavatko muut ilmaisutavat jolloinkin taas pärjätä kautta-rakenteelle.


Kielikello 4/2002
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »