Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2002

Raija Moilanen ja Erkki Tapola

Kysyttyä

Onko keli syrjäyttänyt sään?

Kysymys: Kauniin kesän aikana on puhuttu paljon säästä. Se on varmaan yleisin puheenaihe kaikissa kielissä ja kulttuureissa. Jollain kummallisella tavalla suomen kielessä keli on syrjäyttänyt sään. ”Minkälaiset kelit olivat lomalla?” kysytään. Kuitenkin keli tarkoittaa mahdollisuutta liikkua kulkuneuvoilla säästä tai teistä riippuvan kuntoisuuden mukaan: se on teiden tai maaston kulkukelpoisuus. Sää on ilma, ilmakehän tila jollain tietyllä paikalla tai tiettynä ajankohtana: ilmanpaineen, lämpötilan ja kosteuden, auringonpaisteen, pilvisyyden, sateen ja tuulen yhteistulos. Keli ei ole sanan sää synonyymi. Mistä tällainen muutos johtuu?

Erkki Tapola

Vastaus: Tähän tapaan sää (huono retkisää; sää maa-asemilla tänään kello 8) ja keli (kesäkeli; onnettomuuden syynä oli liukas keli) tosiaan määritellään yleiskielen käyttöä kuvaavissa sanakirjoissa. Jos sen sijaan katsotaan sanan keli selityksiä vaikkapa Suomen murteiden sanakirjasta, huomataan, että sitä käytetään murteissa laajalti sään synonyyminä.

Murteissakin keli tarkoittaa yleisesti säästä riippuvaa tien tai maaston kulkukelpoisuutta, mutta monissa murteissa myös säätä, ilmaa, hyvää säätä ja suotuisia oloja jonkin tekemiseen tai tapahtumiseen. Eniten jälkimmäisen merkityksen mukaista käyttöä on Karjalassa, Savossa ja Keski-Suomessa: ”jos ol’ semmosta hijestävätä keli nii ol’ likellä ukkosilima” (Kiihtelysvaara); ”Myö nyt mökkis hyvän kelin aekaan!” (Pielavesi). Saattaapa jossakin murteessa olla toisinkin päin, toisin sanoen kulkukelpoisuudesta puhuttaessa käytetään sanaa sää: ”huono rekseä (= rekisää) järestää tänä vuonna” (Paltamo).

Sää ja keli ovat niin lähellä toisiaan, ettei arkipuheessa ole ollut tarpeen erotella, kummasta asiantilasta on kyse. Säätiedotuksissa sen sijaan käytetään merkitykseltään tarkkarajaisia termejä, ja niinpä sanoja sää ja keli käytetään niissä toisistaan eroavassa merkityksessä.

Raija Moilanen




Kielikello 3/2002
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »