Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1993

Kaino Laaksonen

Kelan kieli puntarissa

Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli ja virkakoneisto (1981:26). Mietinnössä ehdotettiin, että kielenkäytön koulutuksen ja neuvonnan lisäksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston tulisi järjestää myös hallinnon tekstien ymmärrettävyyden tarkkailua. Kuluneina kymmenenä vuotena kielitoimistolaisten työpanos on suuressa määrin kulunut virkamiesten kielenkäytön koulutukseen ja puhelinneuvontaan sekä tekstien kieliasun tarkistukseen.

Hallinnon kielenkäytön selvitystyö on kuitenkin saatu alulle, sillä elokuussa l992 kielitoimistossa valmistui tutkija Raija Lehtisen selvitys Säädös, ohje ja esite – viranomaistekstien kielen tarkastelua. Tässä noin satasivuisessa esityksessä tarkastellaan Kansaneläkelaitoksen (Kelan) kuntoutustoimeen liittyviä tekstejä. Kelan tekstit on valittu satunnaisesti tarkasteltaviksi tekstinäytteiksi – ei sen takia, että Kelassa käytettävä kieli olisi erityisen vaikeaselkoista tai korjauksen tarpeessa.

Tarkastellut tekstinäytteet ovat 1) umpimähkään valitut 16 pykälää kansaneläkelaista ja 9 pykälää sairausvakuutuslaista (Suomen Laki 1990), 2) umpimähkäisotannalla valitut 6 tekstijaksoa (yhteensä noin 8 sivua) Kelan kuntoutusosaston laatimasta ohjekirjasta Yleisohjeet (29.l0.l990) sekä 3) lähes koko teksti Kelan tiedotustoimiston laatimasta kuntoutuksen esitevihkosta (Kela-esite 6, tammikuu 1990). Kussakin tarkasteltavassa tekstinäytteessä on noin 1 200 sanaa. Näytteet edustavat kolmea viranomaisviestinnän tasoa: toimintaa yleisesti määräävää säädöstekstiä, viranomaisten toimintaa ohjaavaa käsikirjatekstiä ja asiakkaita valistavaa yleisötekstiä.

Tekstejä tarkastellaan parilla uudehkolla kielentarkistuksen apuvälineeksi tarkoitetulla tietokoneohjelmalla (Tekstut ja Virkku) sekä perinteisellä kielentarkistusmenetelmällä.

Tekstut-ohjelma laskee tekstin vaikeusasteen analysoimalla tekstin sanojen ja virkkeiden pituuden sekä eräiden kirjainten suhteellisen runsauden avulla. Ohjelman mukaan säädöstekstin lukemista vaikeutti virkkeiden pituus. Kelan käsikirja- ja esitetekstin vaikeus perustui puolestaan liian pitkiin sanoihin. Ohjelma piti säädöstekstiä kuitenkin helpompilukuisena kuin käsikirjan ja esitteen tekstinäytteitä.

Virkku-ohjelma on Tekstut-ohjelmasta edelleen kehitetty, laajempi tekstin tarkastusohjelma. Se tarkastaa suomenkielisen tekstitiedoston oikeinkirjoituksen, pyrkii varmistamaan, että virkkeissä on predikaatti, ja varoittaa kirjoittajaa muutamista tyylin kannalta epäsuotaviksi arvioiduista seikoista (mm. liian pitkistä virkkeistä, usean peräkkäisen substantiivin ketjuista sekä sanatoistosta).

Virkku-ohjelma antoi säädöstekstistä hieman enemmän huomautuksia kuin käsikirja- ja esiteteksteistä; erityisesti tämä tuli esiin sanatoistossa ja virkkeiden monisanaisuudessa. Huomautuksista melkoinen osa meni kuitenkin vikaan; edes oikeinkirjoitushuomautukset eivät osuneet kaikki kohdalleen. Asiatekstissä keskeisten käsitteiden nimitykset toistuvat välttämättä tiheään, eikä ole kysymys sanatoistosta, niin kuin ohjelma luulee. Monisanaisissa kohdissa taas voi olla kyseessä esimerkiksi luettelo.

Molemmat kokeillut tietokoneohjelmat ovat ominaisuuksiltaan niin puutteellisia, etteivät ne voi korvata ihmistä kielentarkistajana. Ihmisen huonoja puolia tarkistajana ovat subjektiivisuus, hitaus ja mahdollinen huolimattomuus. Kokenut kielentarkistaja pystynee suhteellisen nopeasti melko objektiiviseen ja monipuoliseen kielenkäytön tarkistukseen, etenkin jos tekstin aihepiiri ei ole tuiki tuntematon.

Kuten Raija Lehtinen selvityksessään toteaa, tarkasteltavien näytteiden perinteinen kielentarkistus eroaa ainakin parissa kohdin normaalista kielentarkistuksesta. Ensinnäkin työ on tehty leipätyönä tehtyä kielentarkistusta perusteellisemmin, joten kommentoitavaa on kertynyt suhteellisen paljon. Toiseksi tarkistettavina ovat jo käytössä olleet tekstit; yleensä kielentarkistus tehdään ennen tekstin julkistamista. Yleiskuva tekstinäytteiden kielestä on silti tavanomainen.

Tekstinäytteiden normaalia perusteellisempi kielentarkistus tekee selvityksestä yksityiskohtaisuuttaan ehkä lukijaa uuvuttavankin, vaikka käsiteltävät asiat on esitetty havainnollisesti esimerkein. Mitä ilmeisimmät painovirheetkin on otettu huomioon kielenkäytön rikkeinä, tosin mukana on yleensä myös huomautus painovirhemahdollisuudesta.

Kielenkäytön huomautukset Raija Lehtinen jakaa neljään pääryhmään: 1) sanastoa, 2) lauseita ja virkkeitä, 3) virkettä pitempiä tekstijaksoja sekä 4) oikeinkirjoitusta ja typografiaa koskeviin huomautuksiin. Kunkin näytteen huomautuksen aiheuttaneet ilmaukset on lisäksi ryhmitelty karkeasti kahtia: selviin kielenkäytön normeja rikkoviin ilmauksiin ja muihin, tavallisesti tekstin ymmärrettävyyttä haittaaviin tai tyylinsä vuoksi huomion kohteeksi joutuviin ilmauksiin.

Esittelen seuraavassa yleisesti kunkin tekstinäytteen kielentarkistuksen päätulokset.

Säädösteksti

Näytteisiin osuneiden pykälien kieliasuun on puututtu keskimäärin kahdesti kutakin pykälää kohden. Noin neljännes huomautuksista koskee oikeinkirjoituksen vastaisuuksia, jotka tavallisimmin ovat pilkkuvirheitä ja virheitä numeron ja sijapäätteen käytössä. Kolme neljäsosaa huomautuksista koskee tekstin lukemista hidastavia ja vaikeuttavia ilmauksia, jotka perustuvat nimenomaan lakikielelle ominaiseen virkkeiden mutkikkuuteen tai monihahmotteisuuteen.

Kielentarkistuksessa ei ole kunnioitettu juridiikan erikoiskielen luonnetta, koska näkökulma on yleiskielen käyttäjän. Niinpä Raija Lehtinen ehdottaa mm. eräiden lakikielen sanojen vaihtamista yleiskielisemmiksi, esimerkiksi puheoikeus pro puhevalta.

Etenkin virkkeiden monihahmotteisuutta analysoivat näytteet ovat hyödyllistä luettavaa muillekin kuin lakikielen erityisharrastajille. Jo sanajärjestyksellä voidaan saada loogisemmin etenevä ilmaus: lukijan tulisi voida lauseen alussa aavistaa sen rakenne.

Esimerkki 1)

Jos tarkastuslautakunta on antanut päätöksen valituksesta, joka koskee lisäosan epäämistä tai vähentämistä 1 päivästä tammikuuta 1983 vuoden 1984 loppuun 28 a §:ssä tarkoitetun taloudellisen aseman heikentämisen tai väärien tietojen antamisen johdosta, vakuutettu voi tästä päätöksestä valittaa vakuutusoikeuteen. (Kansaneläkelaki 73 a §.)

Paremmin:

Vakuutettu voi valittaa vakuutusoikeuteen, jos tarkastuslautakunta on antanut päätöksen sellaisesta valituksesta, joka koskee lisäosan epäämistä tai vähentämistä 1 päivästä tammikuuta 1983 vuoden 1984 loppuun. Syynä tarkastuslautakunnan päätökseen on tässä tapauksessa täytynyt olla se, että vakuutettu on heikentänyt taloudellista asemaansa tai antanut vääriä tietoja pykälässä 28 a tarkoitetulla tavalla.

Esimerkki 2)

Jos vakuutettu sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia ei pysty itse hakemaan eläkettä tahi muutoin huolehtimaan eläkettä koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä vakuutetulla ole holhoojaa, voi eläkelaitoksen hyväksymä vakuutetun lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut vakuutetusta, sekä vakuutetun asuinkunnan sosiaalilautakunta vakuutetun edunvalvojana käyttää hänen puhevaltaansa eläke-etua koskevassa asiassa. (Kansaneläkelaki 35 §.)

Paremmin:

Ellei vakuutettu itse pysty sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia hakemaan eläkettä tahi muutoin huolehtimaan eläkettä koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä vakuutetulla ole holhoojaa, voi hänen puhevaltaansa eläke-etua koskevassa asiassa hänen edunvalvojanaan käyttää eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut vakuutetusta, sekä vakuutetun asuinkunnan sosiaalilautakunta.

Kelan käsikirjan teksti

Näytteen kahdeksalle tekstisivulle on kertynyt keskimäärin 13 huomautusta joka sivulle. Eniten on jälleen huomautettavaa lauseiden ja virkkeiden muodostamisessa. Käsikirjan ATK-tekninen sanasto ja kuntoutusalan erikoissanasto joutuvat huomion kohteiksi (noin neljännes kaikista huomautuksista), koska tarkastelukulma perustuu yleiskielen sanastoon. Kolmanneksi eniten huomautuksia on tullut oikeinkirjoitusvirheistä. Kaikkiaan kielenhuollon normien vastaisuuksia on noin kaksi viidesosaa tapauksista ja muita noin kolme viidesosaa.

Käsikirjatekstissä huomio kiinnittyy kelalaiseen tapaan käyttää verbiä myöntää, esimerkiksi myöntää tutkimuksia, myöntää puhelin. Yleiskielessä tutkimuksia tuetaan tai kustannetaan ja puhelimen hankintaa voidaan tukea tai rahoittaa. Raija Lehtisen eräässä korjausehdotuksessaan suosittaman ilmauksen kuntoutettava sijasta voisi mieluummin käyttää ilmausta kuntoutuja ”kuntoutettava potilas”, jota kielilautakunta on suosittanut jo 70-luvun lopulla.

Lauseita ja virkkeitä koskevat huomautukset ovat jälleen hyödyllistä luettavaa kenelle tahansa kielenkäyttäjälle. Monihahmotteisuus on paljastunut nimenomaan yksityiskohtaisessa kielentarkistuksessa.

Esimerkki 3)

Kansanopisto-opintoja tuetaan yleissivistävällä tai ammatillissivistävällä linjalla sekä peruskoulu- tai lukiolinjalla kun tavoitteena on pohjakoulutuksen parantaminen ja täydentäminen sairauden kannalta sopivaan ammattikoulutukseen pääsemiseksi.

Paremmin:

Kansaneläkelaitos tukee yleissivistävän ja ammatillissivistävän linjan sekä peruskoulu- tai lukiolinjan kansanopisto-opintoja, kun tavoitteena on – – .

Esimerkki 4)

Sopeutumisvalmennusta voidaan kustantaa muuhun Kelan kuntoutukseen liittyen sekä silloin, kun terveydenhuollon järjestämän ensivaiheen sopeutumisvalmennustyyppisen hoidon opetuksen lisäksi tarvitaan tehostettua sopeutumisvalmennusta.

Paremmin:

Sopeutumisvalmennus voi olla Kelan muuhun kuntoutukseen liittyvää tai terveydenhuollon järjestämän sopeutumisvalmennustyyppisen ensivaiheen hoidonopetuksen jälkeistä tehostettua sopeutumisvalmennusta.

Esimerkki 5)

Auto katsotaan näissä tapauksissa tarpeelliseksi opiskelun päätyttyä työhön hakeutumisessa.

Paremmin:

Auto katsotaan näissä tapauksissa opiskelijalle tarpeelliseksi hänen hakeutuessaan työhön opiskelun päätyttyä.

Kelan esiteteksti

Esitevihkon noin 16 sivulla on keskimäärin 7 huomautusta kullakin sivulla. Eniten on lauseiden ja virkkeiden rakennetta koskevia huomautuksia, toiseksi eniten sanastoa koskevia ja kolmanneksi eniten oikeinkirjoitushuomautuksia. Kaikista huomautuksista kaksi viidesosaa kohdistuu kielenhuollon normien vastaisuuksiin, ja muut huomautukset liittyvät tavalla tai toisella ymmärrettävyyttä haittaaviin seikkoihin.

Esitetekstin huomautukset muistuttavat paljolti käsikirjatekstin huomautuksia, mikä kielinee esitetekstin ja käsikirjatekstin läheisestä rinnakkaiselosta. Käsikirjateksti edustaa kuitenkin paikallistoimistojen kelalaisille tarkoitettua asiantuntijoiden keskinäistä kielenkäyttöä, mutta esitteen pitäisi olla suurelle yleisölle tarkoitettua tiedotustekstiä. Esitetekstin yleiskielisyyden vaatimus perustuu siis käyttötarkoitukseen.

Huomautus esitetekstin runsaasta passiivimuotoisten verbien käytöstä on varmasti paikallaan, vaikka pääosin kyseessä lienee tietoinen valinta, kuten Raija Lehtinen arveleekin. Aktiivilause puhuttelisi asiakasta usein läheisemmin.

Esimerkki 6)

Psykoterapian kustannukset voidaan maksaa osittain tai kokonaan, kuitenkin enintään Kelan vahvistamaan enimmäispalkkioon saakka.

Paremmin:

Psykoterapiahoidon voi saada kokonaan maksutta, jos kustannukset jäävät Kelan vahvistamaa enimmäispalkkiota pienemmiksi.

Esimerkki 7)

Ammatillista kuntoutusta suunniteltaessa laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutussuunnitelma.

Paremmin:

Ammatillista kuntoutusta suunniteltaessa Kelan paikallistoimiston toimihenkilö laatii yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutussuunnitelman.

Tarkoituksellista lienee myös verbin voida käyttö sellaisissa yhteyksissä kuin ”Kela voi maksaa kuntoutuslaitoshoidon tai -kurssin yhteydessä tarpeellisiksi todetut lääkinnälliset kuntoutusvälineet” tai ”Kuntoutustutkimusta varten asiakas voidaan ohjata tällaisia tutkimuksia tekevään laitokseen”. Näissä ei haluttane esittää Kelaa ainoaksi tai ensisijaiseksi toteuttajaksi. Esitetekstin laatijan tulee pitää huoli siitä, ettei tule luvanneeksi liikoja.

* * *

Viranomaistekstien kielentarkistuksesta hyötyvät sekä viranomaiset että kansalaiset. Yksiymmärteinen teksti karsii turhia puhelin- ym. tiedusteluja. Myös hyvään asiakaspalveluun kuuluu selkeä kielenkäyttö. Yleisötiedotteiden tekstien tulee olla viestiviä, muuten niiden tekemiseen käytetty aika sekä painamiseen ja jakeluun uhratut rahat ovat menneet hukkaan. Kielentarkistukseen kuluu hieman aikaa ja siitä aiheutuu jonkin verran kustannuksia, mutta nämä korvautuvat lopputuloksen laadussa.


Kielikello 2/1993
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »