Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2002

Riitta Eronen

Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja

Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?

---

Kokeessa oppilas kirjoittaa tehtävänannon mukaisen tekstin ”jostain kokemuspiiriinsä ja yleissivistykseen” kuuluvasta aiheesta. Kokeen tarkoitus on selvittää, miten hyvin oppilas on saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen äidinkielen taidon. Kokelaan pitää osata ilmaista itseään kirjallisesti, mutta koe mittaa myös oppilaan lukutaitoa eli kykyä ymmärtää ja tulkita luettua tekstiä. Kirjoittajan on kokeessa lisäksi osoitettava kypsyyttä niihin opintoihin, jotka edellyttävät ylioppilastutkintoa (tästä nimitys kypsyyskoe).

Opettaja arvostelee molemmat aineet pisteillä 40–99 (jotka vastaavat kouluarvosanoja 4–10). Ylioppilastutkintolautakunnan valitsemat tarkastajat, sensorit, suorittavat lopullisen arvostelun, kuten muissakin ylioppilastutkinnon kokeissa. Tarkoituksena on, että koko maan ylioppilaskokelaat näin saavat yhdenmukaisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin ja että arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia. Äidinkielen sensoreina toimivat arvostelijat ovat lukion tai korkeakoulun äidinkielenopettajia sekä kielen- ja kirjallisuudentutkijoita.

Pisteet muunnetaan ylioppilastutkintolautakunnassa arvosanoiksi laudaturista improbaturiin. Arvosanojen pisterajat vaihtelevat hieman vuosittain, niin että jonakin vuonna laudaturin (l) saa 92:lla, toisena 93:lla pisteellä; 88–90 pistettä on varma eximia (e), 80–85 on magna (m), 70–77 pistettä on cum laude (c), 63–67 pistettä on lubenter (b) ja 53 pistettä approbatur (a). Hylätyn eli improbaturin (i) rajat saattavat myös vaihdella, mutta tavallisesti jo pistemäärä 50 johtaa hylkäämiseen.

Sensorin työ

Sensori lukee yleensä vain opettajan paremmaksi arvioiman aineen. Jos hän kuitenkin antaa sille vähemmän pisteitä kuin opettaja on antanut toiselle aineelle, hänen täytyy arvioida myös kakkosaine. Oppilas saa paremmaksi arvioidun aineen mukaiset pisteet. Mikäli sensorin pisteet poikkeavat suuntaan tai toiseen yli kymmenellä opettajan antamista, aineen lukee myös toinen lukija, ns. kakkossensori. Jos opettajan ja sensorin pisteiden ero on yli 20 tai jos sensorit ovat pisteistä kovin erimielisiä tai ainetta on muuten erityisen vaikea arvioida (esim. sen poikkeuksellisen tyylin tai sisällön vuoksi), aineen lukee vielä kolmaskin sensori.Moninkertaisen arvioinnin tarkoituksena on oppilaan oikeusturvan varmistaminen. Jos oppilas kuitenkin katsoo kokeensa tulleen väärin arvioiduksi, hänellä on oikeus pyytää niin sanottua tarkistusarvostelua, jossa arvosanaa saatetaan vielä korottaa.

Arvosteluperusteet

Miten sensori sitten osaa arvioida oppilaan tekstiä? Sensorit kokoontuvat pohtimaan arviointia yhteiseen koulutustilaisuuteen aina kirjoitusten jälkeen, kun mahdollisia ongelmakohtia, esimerkiksi tehtävänantojen muotoilusta johtuvia tulkintaeroja, on jo aavistettavissa. Näin pyritään varmistamaan arvioinnin mahdollisimman yhdenmukainen linja.Sensorin kriteereinä ovat kuitenkin pääasiassa samat ylioppilastutkintolautakunnan ohjeet, joita opettajatkin arvostelussaan käyttävät. Seuraavassa näytteeksi kielenkäyttöä koskevia otteita ohjeissa mainituista eritasoisten suoritusten tuntomerkeistä.

90–99 pistettä
Kirjoittaja käyttää tietoisesti ja taitavasti retorisia keinoja.
Tyyli on ansiokasta, hallittua ja yhtenäistä.
Kieli osoittaa terävää havainnoimisen ja sanottavan muotoilemisen kykyä.
Kokonaisuus on virheetön; mahdolliset oikeinkirjoitusrikkeet ovat satunnaisia lipsahduksia.

87–92 pistettä
Teksti on hallittu kokonaisuus ja etenee johdonmukaisesti.
Tyyliltään esitys on hyvä ja yhtenäinen.
Lause- ja virkerakenteet ovat luontevia. Vähäiset asia- ja kielivirheet eivät vaikuta ratkaisevasti arviointiin.

80–85 pistettä
Kokonaisuutena tämäntasoinen esitys osoittaa kirjakielen hyvää hallintaa sekä aiheen edellyttämää asiantuntemusta ja taitoa käsitellä asioita suhteellisen monipuolisesti; ilmeisiä huomauttamisen aiheita on vain vähän. Tällainen pistemäärä ei kuitenkaan edellytä erityistä kielellistä taitavuutta tai näkemyksen itsenäisyyttä.

70–77 pistettä
Kieli on hallittua, vaikka ei ansiokasta. Virheitä ja heikkouksia saattaa olla, mutta ilmaisu on kuitenkin sujuvaa ja selkeää.
Kokonaisvaikutelmaltaan tämäntasoinen suoritus on keskinkertainen.

60–67 pistettä
Lause- ja virkerakenteet ovat pääpiirteittäin kunnossa. Kieli on kuitenkin köyhää, puhekielenvaraista ja usein epähavainnollista; siinä on tyylikömmähdyksiä tai muita puutteita, jotka osoittavat tottumattomuutta kirjalliseen esitykseen.

50–57 pistettä
Sanottavaa on niukasti, ja sen välittämisessä on vaikeuksia.
Kieli osoittaa ilmeistä tottumattomuutta kirjalliseen ilmaisuun, ja oikeinkirjoituksen perusasioissakin on selviä puutteita.
Kokonaisuus antaa näytön äidinkielen joltisestakin hallinnasta.

40–47 pistettä
Esitys ei täytä annettua tehtävää.
Kirjoittajalla on selviä vaikeuksia ilmaista tarkoittamaansa asiaa.
Kirjoituksessa on monentyyppisiä pahojakin virheitä ja kielenvastaisuuksia. Tekstistä näkyy kauttaaltaan harjaantumattomuus kirjalliseen ilmaisuun.

Arvosteluohjeet on julkaistu kokonaan teoksessa Ylioppilasaineita 2001 (SKS ja Äidinkielen opettajain liitto, Helsinki 2001) sekä www-osoitteessa www.minedu.fi/yo-tutkinto/aidkielkoe.html.


Kielikello 2/2002
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »