Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2002

Taru Kolehmainen

Kysyttyä

Speltti, vehnää historian hämärästä

Kielitoimiston neuvontapuhelimessa voi seurata aitiopaikalta myös erilaisten muoti-ilmiöiden tuloa ja leviämistä. Muodit liittyvät usein ruokaan, kuten viljalajike speltti, joka on vähitellen siirtynyt suuren yleisön tietoisuuteen mm. lehtien resepteissä. Viime syksynä olisi isälle voinut syöttää speltti-isänpäiväkakkua ja perheelle joulun aikaan Hildegard Bingeniläisen spelttipiparkakkuja.

Kielitoimistoa speltti-ilmiö sivuaa lähinnä siten, että kysytään, mitä se speltti on ja miten se kirjoitetaan. Kirjoituspulma johtuu siitä, että speltin viljely on levinnyt Saksasta ja kasvin nimeä näkyy meilläkin jonkin verran asussa spelt; se suomentuu kyllä luontevasti speltti-muotoon. Joku tosin kysyi, eikö alun kaksoiskonsonantista pitäisi päästä eroon, jos loppuun lisätään suomalainen konsonantti (vrt. skol -> koulu; ström -> rauma jne.). Alku yhdistää sanan kuitenkin muiden kielten vastaavaan sanaan, mikä on nykyään tärkeämpää kuin joskus ennen. Spelttivehnä esiintyy mm. Alangon – Rädyn Viljelykasvien nimistössä (1996).

Speltti-innostuksessa on sekä hämmästyttäviä että kiehtovia piirteitä. Speltti on vuosituhansia vanha viljelykasvi, nykyisten vehnälajikkeiden kantamuoto (lat. Triticum spelta). Spelttiä ovat käyttäneet ravintonaan sekä antiikin urheilijat että Rooman sotajoukot, kerrotaan lähteissä ylpeästi. Eurooppaan se on tullut pronssikaudella, ja sitä on viljelty Pohjois-Eurooppaa myöten, myös Suomessa. Täällä se sai väistyä 1700-luvulla satoisampien, helpommin kasvatettavien ja käsiteltävien lajikkeiden tieltä. Jatkuvasti sitä on viljelty jonkin verran ainakin Etelä-Saksassa ja Sveitsissä.

Miksi sitten innostutaan uudelleen jostain viljasta, joka hylättiin jo monta sataa vuotta sitten? Saksassa speltin uusi tuleminen liittyy Hildegard Bingeniläisen kultin voimistumiseen. Hänen meditatiiviset laulunsahan ovat tulleet viime vuosina Suomessakin tunnetuiksi. Tämä 1100-luvulla Keski-Saksassa elänyt abbedissa kirjoitti paljon terveyttä edistävästä ruokavaliosta ja ylisti mm. speltin immuunipuolustusta vahvistavia ominaisuuksia. Jotkut lääkärit ovat nyt innostuneet tutkimaan Hildegard-lääketiedettä ja pitävät sitä hyvin modernina. Bingeniin on perustettu Hildegard-keskus, jossa tutkitaan mm. speltin viljelyä ja terveysvaikutuksia.

Suomessa aloitettiin speltin koeviljely 1995, ja muutama luomutila on ottanut sen viljelyn ja jatkotuotannon ohjelmaansa. Speltti sopiikin hyvin luomuviljelyyn, koska se tarvitsee ravinteita ja torjunta-aineita vähemmän kuin monet muut viljalajit.

Spelttivehnän kysyntää Suomessa edistävät tietenkin sen väitetyt terveysvaikutukset: jauhojen ravintoaineet ovat paremmin tallella ja sen valkuaispitoisuus on korkeampi kuin monella muulla viljalla. Kuulemma siitä valmistettuja tuotteita sietää monen vilja-allergikonkin vatsa. ”Pienisatoinen, mutta jauhoista saadaan hyvää leipää”, kertoo tietosanakirja (Facta 2001).

Uskotaanpa speltin terveysvaikutuksiin tai ei, sen suosiossa näkyy varmasti eräänlainen mielenilmaus nykyaikaista tehomaantaloutta vastaan. Kun speltin harrastajat puivat tähkät ja kuorivat jyvät vanhanaikaisen vaivalloisella menetelmällä ja jauhavat ne käsin kivimyllyllä, he kokevat ehkä pääsevänsä lähelle muinaisten viljelijäsukupolvien maailmaa.

Spelttijauhojen terveellisyyttä mainostetaan myös reseptien nimissä. Tässä Kielikellon lukijoille ohje Birkkalan tilan reseptikokoelmasta:

Hildegardin hermo- ja älypiparit

225 g voita
1½ dl ruskeaa sokeria
1–2 kananmunaa
5–5½ dl puolikarkeita spelttijauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl vaniljasokeria
1½ tl kanelia
½ tl muskottipähkinää
¼ tl neilikkaa
1½ dl mantelijauhetta

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat vatkaten yksitellen. Lisää jauhot, joihin loput aineet on sekoitettu. Muovaile taikinasta muutama tanko. Kääri tanko tuorekelmuun ja anna kovettua yön yli. Leikkaa tangosta noin 1 cm:n paksuisia viipaleita leivinpaperilla vuoratulle pellille. Voitele viipaleet kevyesti kananmunalla ja ripottele niiden pinnalle mantelilastuja. Paista piparit 175 asteessa noin 15 minuuttia.




Kielikello 1/2002
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »